Arktisessa liiketoiminnassa on kyse yksinkertaisista asioista. Osaaminen on sitä, että pimeän ja pakkasen keskellä saadaan koneet, tavarat, laitteet ja ihmiset turvallisesti liikkeelle.
Suomi hehkuttaa arktisessa strategiassaan osaamista, jota voi hyödyntää pohjoisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksissa.
Viime päivien sekava vyyhti ja kiihkeä keskustelu monitoimimurtajien käytöstä arktisessa jäänmurrossa osoittavat, että asia ei ole aivan yksinkertainen.
Arktiselle liiketoiminnalle löytyy yllättäen myös kiihkeitä vastustajia. Keskustelussa on jotain pielessä, sillä Suomi ei edes poraa arktisilla öljy- tai kaasukentillä, vaan vuokraa sinne paria jäänmurtajaa. Jos suomalaiset murtajat eivät ideologisista syistä saa turvata öljynporausta, joku muu tekee sen.
Offshore-toimintaan kohdistettu arvostelu osoittaa, että arktiseen strategiaan sitoutumisessa on puutteita. Kuitenkin juuri Arctia Shippingin harjoittama toiminta on tuottavaa liiketoimintaa riippumatta siitä, ovatko murtajat valtion tai yksityisten omistamia.
Arktisessa liiketoiminnassa on kyse normaalista bisneksestä, jossa hyödynnetään sitä, että jään, pimeän, kylmän, pakkasen, viiman ja lumisateen keskellä saadaan koneet, tavarat ja ihmiset turvallisesti liikkeelle. Suomi osaa rakentaa yhteyksiä, infrastruktuuria ja rakennuksia, jotka toimivat ja suojaavat pakkasella. Se on sitä paljon puhuttua arktista osaamista.
Arktinen strategia tunnustaa tosiasian, että koko Suomi on arktista aluetta. Karttaa pohjoisesta tarkasteltaessa havaitsee, että tämä on totta. Hämmästyttävä havainto on, että Suomen ja Grönlannin eteläreunat osuvat samalle leveyspiirille.
Kun lähes joka kolmas asukas tuon leveyspiirin pohjoispuolella on suomalainen, on selvää, että Suomi on arktinen suurvalta, vaikka luontainen yhteys Jäämerelle puuttuu.
Suomella on pitkät perinteet arktisena toimijana. Niin Arktinen neuvosto kuin EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikka lähtivät liikkeelle Suomen aloitteesta. Innostus on kuitenkin ollut vaihtelevaa ja pienen piirin käsissä.
Arktisessa strategiassa luotetaan siihen, että Suomi voi avata ja innovoida uusia mahdollisuuksia kylmän ilmanalan osaamisen, rakentamisen, teknologian, tuotekehityksen, liiketoiminnan, palveluiden, tutkimuksen ja pohjoisuuteen nojaavien tuotteiden jalostuksessa.
Pelkkä asioiden ja erinomaisten valmiuksien kirjaaminen paperille ei kuitenkaan riitä, ellei tavoitteita ole tarkoitus toteuttaa ja saada työllisyyttä ja uutta tuottoa kansantalouteen.
Oulu on tarjoutunut arktisen strategian kansalliseksi toimeenpanijaksi, pohjoisen aluekehittämisen keskukseksi ja vastuulliseksi vetäjäksi. Oululla on valmiuksia koko Pohjois-Suomen puolesta. Business Oulu tarjoaa mallin, miten asiat käytännössä hoidetaan.
Päättäjiltä ei ole pääministerin ihastuneita Oulu-kommentteja lukuun ottamatta kuulunut pihaustakaan.
Käykö jälleen niin, että etelän päättäjät ja ihmiset suhtautuvat pohjoiseen jo lähtökohtaisesti alentuvasti eivätkä ymmärrä, että Suomi on etelästä pohjoiseen yhtä ja samaa arktista aluetta? Ainakin, kun Suomea tarkastelee maantieteellisesti.