Ark­ti­nen po­li­tiik­ka nä­ky­väk­si

KAJAANI Arktisten alueiden asiat on tarkoitus nostaa nykyistä näkyvämmäksi osaksi Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.

KAJAANI Arktisten alueiden asiat on tarkoitus nostaa nykyistä näkyvämmäksi osaksi Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa. Arktisten alueiden merkitys Euroopan unionille kasvaa koko ajan.

”Ilmastonmuutos on siitä todisteena”, totesi pääministeri Paavo Lipponen (sd.) puhuessaan maanantaina Kajaanissa alkaneessa pohjoisen ulottuvuuden toisessa kansainvälisessä foorumissa.

Foorumissa käsitellään pohjoisen ulottuvuuden toteuttamista edistäviä arktisia teknologioita, liiketoimintaa, tutkimusta, käytännön hankkeita ja alkuperäiskansojen elinkeinoja. Foorumi on valtioneuvoston, VTT:n ja Kajaanin kaupungin järjestämä. Paikalla on liki 200 aihepiiristä kiinnostunutta asiantuntijaa.

Lipponen korostaa ilmastotutkimuksen rahoituksen ensisijaisuutta Suomessa. Hän kehottaa VTT:tä, Tekesiä, Suomen Akatemiaa ja muita laitoksia panostamaan arktiseen tutkimukseen ja teknologiaan. Lipponen kiittää myös Arktisen neuvoston työpanosta ilmastomuutoksen seurannassa ja raportoinnissa pohjoisen herkillä ja haavoittuvilla alueilla.



Kiinni käytännössä


Lipposen mukaan pohjoisen ulottuvuuden toiminnassa on päästy jo tekemisiin konkreettisten asioiden kanssa. Esimerkkinä toimii Pietariin rakenteilla oleva jätevedenpuhdistamo, joka valmistuessaan parantaa Itämeren veden laatua. Myös arktiset maat ovat Lipposen mukaan hyvin sitoutuneita toimintaan.

Lipponen uskoo, että EU:n arktista ulottuvuutta päästään kehittämään pian alkavalla Tanskan EU-puheenjohtajuuskaudella. Jo Sevillassa on tarkoitus varmistaa, että EU ryhtyy laatimaan uutta pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa. Nykyinen Feirassa hyväksytty ohjelma päättyy vuonna 2003.

Grönlannin itsehallintoalueen pääministeri Jonathan Motzfeldt toivoo EU:n ja arktisten alueiden syventävän yhteistyötään. Tässä Grönlannilla on Suomen tuki takanaan.

Motzfeldt esittää erillisen ”arktisen pöydän” perustamista EU-komissioon. Hänen mukaan pohjoinen ulottuvuus ja sen arktinen ikkuna ovat EU:n laajentumisen yhteydessä entistä tärkeämpiä. Motzfeldt kehottaa EU:ta hakemaan myös pysyvää tarkkailija-asemaan Arktisessa neuvostossa.

Lipposen mukaan EU:lla on oltava arktinen politiikka ja ”arktinen pöytä” voisi olla osa pohjoista ulottuvuutta. ”Siellä pitää olla jokin arktinen piste”, hän toteaa.

Lipponen patistaa Kanadaa ja Venäjää ratifioimaan Kioton sopimuksen. Hän muistuttaa, että pohjoismaat yhdessä EU:n ja Japanin kanssa ovat jo ratifioineet sen.

Venäjän rooli öljyn ja kaasun tuottajana ja EU:n energian turvaajana kasvaa. Lipposen mukaan arktisilla kaasuvarastoilla on merkitystä koko pohjoiselle pallonpuoliskolle. Öljyn ja kaasun kuljetus arktisilla jäätikköalueilla on haaste Venäjän ja Pohjois-Amerikan arktisille alueille.

Lipponen korostaa ympäristön ja kestävän kehityksen huomioimista herkillä alueilla. Hänen mukaan Suomi voi osaltaan auttaa tutkimuksessa ja ympäristöystävällisen teknologian ja siirtokaluston kehittämisessä.

Pohjoisen ulottuvuuden foorumi lukuisat työryhmät käsittelivät muun muassa öljy-, kaasu-, ja metsäteollisuutta Luoteis-Venäjällä, ympäristökysymyksiä, arktista teknologiaa ja infrastruktuuria.

Foorumissa julkistettiin myös Tekesin tilaama ja Finpron tekemä selvitys arktisesta teknologiasta suomalaisten yritysten liiketoimintastrategioissa.

Pääministeri Lipposen ohella pääpuhujaksi kutsuttu Venäjän duuman varapuhemies Artur Chilingarov joutui perumaan tulonsa Kajaaniin lähiomaisen kuoleman takia.

Ilmoita asiavirheestä