Suomen on korkea aika suunnata katseensa tosissaan Pohjois-Suomeen ja sitä kauemmaksi arktisille alueille.
Kun suomalainen ict-teknologia osoittaa työllistäjänä ja maailmanmarkkinoilla murtumisen merkkejä ja metsäteollisuus siirtyy ulkomaille, on aika kääntää katse takaisin perinteisten elinkeinojen ja vahvojen osaamisalojen puoleen.
Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.
Kaivostoiminta tarjoaa Suomelle merkittävän pohjan talouden kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Harvinaiset raaka-aineet maaperässä tekevät Suomesta lähivuosina globaalin kaivosalan pikkujättiläisen.
Barentsin alueen rakenteita työ- ja elinkeinoministeriölle selvittänyt entinen maaherra Eino Siuruainen patistaakin suomalaisyrityksiä lähtemään mukaan Barentsin alueen kehittämiseen. Kaupan ja elinkeinotoiminnan kohteet löytyvät läheltä itärajan takaa.
Myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on sanansa sanottavana Barentsin alueen kaasu- ja öljyntuotannon suurhankkeisiin liittyvillä toimialoilla.
Tällöin puhutaan infrastruktuurin rakentamisesta suomalaisten vahvoilla ydinosaamisaloilla arktisessa meriteollisuudessa, talvimerenkulussa, teknologian soveltamisessa, lämmön- ja sähköntuotannossa, rakentamisessa, palvelu- ja huoltotehtävissä ja matkailussa.
Kaikki tämä ei synny hetkessä ja ilmaiseksi. Käytännössä se tarkoittaa, että Pohjois-Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden tarvitsemat logistiikkajärjestelmät pitää saada kuntoon. Ne on nostettava tarvelistan kärkeen.
Toteutus edellyttää miljardien investointeja Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiin. Pohjoiseen pitäisikin rakentaa uusia rautateitä kaivostoiminnan palvelukseen, mutta myös sen takia, että Suomella olisi vaadittavaa kilpailukykyä arktisissa suurhankkeissa ja pohjoisen avautuvien meriväylien hyödyntämisessä.
Hankkeiden toteuttamiseen voidaan jo ottaa hieman valtionvelkaakin ja kehittää yhteistyötä ulkomaisten investoijien kanssa.
Ilmastonmuutos on lämmittänyt arktisia alueita siihen malliin, että Koillisväylästä tulee lähivuosina varteenotettava kauppamerenkulun reitti. Arktisia merireittejä kehittämällä nopeutetaan Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan välistä kauppaa, säästetään energiaa ja vähennetään päästöjä.
Alueella on hyödyntämättä jättimäisiä öljy- ja kaasuvarantoja. Alueen poliittiset jännitteet ovat myös helpottaneet, kun viimeksi Norja ja Venäjä ovat päässeet sopuun merenalaisista rajoista.
Vaikka arktisesta alueesta suuri osa kuuluu rannikkovaltioille, kaikilla valtioilla on oikeus vapaaseen ja viattomaan kauttakulkuun näillä vesillä.
Suomen kannalta ei ole lainkaan huono asia, että oman arktisen strategian ohella myös EU on pitkästä aikaa osoittanut kiinnostuksen merkkejä arktiseen alueeseen. EU:lle pieni, mutta Suomelle merkittävä asia on, että parlamentti näyttää vihreää valoa EU:n arktiselle tiedotuskeskukselle.