Arkkitehti piirtelee baskeri päässä, kirvesmies kiroilee lippalakissaan ja nuoriso-ohjaaja ryystää kahvia fleecepusakassa ja reisitaskuhousuissa. Stereotypioita on syntynyt muiden ihmisryhmien mukaisesti myös ammateista.
Yleistävät näkemykset eli stereotypiat ovat pinttyneet ihmisten mieliin. Usein ne kumpuavat vuosien takaa, mutta elinvoimaa riittää yhä.
"Osa käsityksistämme eri ryhmistä tulee äidinmaidon mukana eli opitaan kotona ja kulttuurissa. Nykyään medialla on kuitenkin suuri merkitys stereotypioiden muodostumisessa ja ylläpidossa", sanoo professori Karmela Liebkind Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselta.
Ammatteihin liittyvät stereotypiat näkyvät myös Oulun Lyseon lukion opinto-ohjaajan Mervi Tuomelan työssä.
"Perinteiset käsitykset säilyvät aika sitkeästi. Esimerkiksi sairaanhoitajiin tai atk-suunnittelijoihin liittyy varmasti vielä paljon stereotypioita. Toisaalta työelämä on muutoksessa, ja uskon monimuotoisuuden muuttavan tilannetta vähitellen."
Stereotypia on
helppo ratkaisu
Mediapsykologi Anu Mustosen mukaan mediassa asioiden ylikorostaminen on tyypillistä. "Kun esittämistavat tulevat kaavamaisiksi, media tuottaa stereotypioita ja ruokkii niitä."
Oululainen arkkitehti Mikko Heikkinen on samaa mieltä. "Media vahvistaa tiettyjä näkemyksiä. Sarjoissa arkkitehti on aina hillitysti mustiin pukeutunut, taiteellinen mies."
Arkkitehtiopiskelija löytää tietyille stereotypioille vastinetta todellisuudesta. "Ensimmäisellä kerralla arkkitehtitoimistossa ihmettelin, miksi kaikilla on mustat vaatteet", naurahtaa Marianne Sundqvist.
"Alaa tuntemattomat voivat ajatella, että täällä vaan tunnelmoidaan ja päätetään väreistä. On tässä työssä taiteellinenkin puolensa, mutta meidän pitää kuitenkin tuottaa asiakirjoja, joilla saadaan rakennus valmiiksi", kertoo arkkitehti Timo Nousiainen.
Mustosen mukaan media käyttää stereotypioita, koska se on helppo ratkaisu. "Toisaalta ollaan ajattelemattomia, kun ei mietitä vaihtoehtoja ja mennään aina vanhan kaavan mukaan."
Kirjastonhoitaja on idearikas esiintyjä
Kirjastonhoitajiin liittyy vahvoja stereotypioita. "Nutturapäinen, keski-ikäinen ja ankara nainen. Elokuvat, kirjallisuus ja mainokset ruokkivat valitettavasti edelleen tätä mielikuvaa. Esille pitäisi nostaa uusia tyyppejä", sanoo Oulun kirjastotoimen johtaja Pirkko Lindberg.
Lindberg myöntää, että stereotypian sitkeys on osaksi kirjastoväestä itsestään kiinni. "Emme ole pitäneet meteliä itsestämme. Mutta kyllä meiltä miehiäkin löytyy, ja nykyään rekrytoitaessa tärkeitä piirteitä ovat muun muassa esiintymiskyky, idearikkaus ja luovuus."
Lindbergin mukaan stereotypioille löytyy pohjaa monien lapsuuden kirjastokokemuksista. "Itsekin muistan, että kirjasto oli silloin arvokas ja vähän pelottava paikka, jossa työskenteli ankaran oloinen täti."
Näkemykset
istuvat sitkeässä
Mustosen mukaan stereotyyppisimpiä ammatteja ovat lääkärit, sairaanhoitajat, poliisit ja lakimiehet. "Ne ovat draamalle luontevia hahmoja, ja televisiossa on paljon suosittuja poliisi- ja sairaalasarjoja."
Televisio ei ole ainoa ennakkoluulojen herättäjä. "Yhtä hyvin teatteri, kirjat ja sarjakuvat vaikuttavat", Mustonen sanoo.
Mustosen mukaan stereotypioita on yritetty myös murtaa. "On miessairaanhoitajia ja naislääkäreitä."
Liebkindin mukaan stereotypioiden ongelmana on niiden sitkeys. "Ne ankkuroituvat usein tunnetasolle. Pelkkä tieto ei riitä niitä rikkomaan, vaan tarvitaan myös myönteisiä käytännön kokemuksia, jotka vaikuttavat tunteisiin."