Arkkipiispa Leo painotti perjantaina, että Mitro Repo on tiennyt piispainkokouksen päätöksistä, joiden mukaan papiston jäsen ei voi osallistua poliittiseen toimintaan. Tämä kanta perustuu Leon mukaan yksiselitteisesti ortodoksisen kirkon ikivanhaan kanoniseen oikeuteen.
Näin ollen EU-vaaleissa Mitro Repo ei voi olla ehdolla pastorina, mutta yksityishenkilönä tämä on kyllä mahdollista.
Repo sanoo myös tietävänsä, että hänen virassa olevista kollegoistaan yksi on ollut eduskuntavaaliehdokkaana 1950-luvulla, virassa oleva kirkkoherra presidentti Kekkosen valitsijamiesvaaleissa ja useampi pappi kunnallisvaaliehdokkaana.
Piispainkokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa arkkipiispa Leo muistutti, että ortodoksisessa kirkossa pappeus on yksi sakramenteista. Näin ollen pappislupaus annetaan erityisen sitouttavalla tavalla.
Kun on kyse yhdistelmästä politiikka ja ortodoksinen pappi, kanoninen oikeus vetää Leon mukaan pitemmän korren. "Kun Repo ehkä haluaa palata politiikasta, ortodoksinen kirkko ottaa hänet avosylin vastaan. Mutta hänen on silloin itse haettava oikeutta toimia jälleen pappina."
Piispainkokous ei vielä perjantaina tehnyt päätöstä Revon EU-vaaliehdokkuudesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta hänen asemaansa pappina. Kokoukseen pyydetty Repo ei ilmestynyt paikalle, ja piispainkokous päätti kutsua Revon hallintolain mukaiseen kuulemistilaisuuteen 26. toukokuuta.
Mitro Repo on eurovaaleissa SDP:n sitoutumaton ehdokas.