Maakunta-arkiston hyllykilometrit avautuivat ensimmäistä kertaa yleisölle lauantaina, jolloin vietettiin yhteispohjoismaista arkistojen päivää. Teemapäivän tarkoituksena oli esitellä arkistojen tärkeyttä pohjoismaisen yhteiskuntamuodon ylläpitämisessä.
"Maakunta-arkiston yhtenä tehtävänä on asiakirjojen säilyttäminen. Olemme pohjoissuomalaisten muisti", tutkija Satu Karhu kertoo.
Vuonna 1932 perustettu Oulun maakunta-arkisto on maan toiseksi vanhin ja sen alueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Karhu kutsuukin työpaikkaansa "puolen Suomen arkistoksi".
Vaikka varsinaisiin arkistotiloihin on asiakkailta normaalisti pääsy kielletty, varastoituun aineistoon voi jokainen vapaasti ja maksutta tutustua pyytämällä sitä luettavaksi tutkijain saliin.
"Arkistot ovat pääasiassa julkisia, mutta joskus yksityisarkistojen luovuttajat voivat asettaa käyttörajoituksia."
Asiakirjan tilaajan on sitouduttava siihen, ettei hän käytä löytyviä tietoja väärin. Kotilainaan mitään aineistoa ei anneta kenellekään.
Toimintaan kuuluu myös arkistoinnin kehittäminen ja ohjaaminen.
"Vaikutamme tulevien asiakirjojen syntyyn, että ne tehtäisiin mahdollisimman säilyviksi. Pyrimme säilyttämään asiakirjoja, joita arvellaan tarvittavan tutkimuksessa tulevaisuudessa", Satu Karhu sanoo.
Valtion viranomaiset siirtävät maakunta-arkistoihin yli 50 vuotta vanhat, säilytettävät asiakirjat, mutta kunnat ja seurakunnat säilyttävät asiakirjoja omissa arkistoissaan ja puolustusvoimat sota-arkistossa.
"Yksityisarkistot ovat meille tärkeitä, sillä niistä löytyy arjen tietoja. Otamme mieluusti vastaan yksityisten ja yhdistysten arkistoja."
Yksi maakunta-arkiston helmistä on kokoelma lasten Joulupukille lähettämiä kirjeitä ympäri maailmaa.
Tällä hetkellä arkistoon on varastoitu yksitoista hyllykilometriä erilaisia asiakirjoja. Aineistoa varten on varattu yhteensä 24 hyllykilometriä.