Oulu Lastenkirurgian yksiköllä Oulussa menee valtakunnallisesti hyvin ja globaalisti loistavasti, kehaisee professori ja osaston ylilääkäri Willy Serlo. Pienet kehut ovatkin paikallaan, sillä lastenkirurgia viettää loppuviikosta 30-vuotisjuhliaan.
Muista maista poiketen Suomessa ja Oulussa kaikki lasten leikkaushoidot on keskitetty lastenklinikalle: muualla maailmassa potilaat hoidetaan elinspesialiteettien mukaan, jolloin lapsipotilaat pakostakin joutuvat aikuisten osastoille ja sairaaloihin.
"Vastasyntyneiden kirurgia, tehohoito ja anestesia ovat kehittyneet hurjasti. Olemme leikanneet jopa 500 gramman painoisia lapsia. Kaikki on mitoitettu lapsen tarpeiden mukaan aina äidinmaitokeittiötä myöten: palvelut, askartelu, koulu", Serlo kertoo.
Toimintojen keskittämisen lisäksi suuri muutos on tapahtunut hoidon kestossa. Hoidot ovat nyt lyhytkestoisia, kun on siirrytty kuudesta vuorokaudesta kahteen ja puoleen vuorokauteen. Päiväkirurgisia toimenpiteitä on paljon.
"Kun osastolla tehdään vuodessa noin 2 300 leikkausta, kyse on myös säästöistä", Serlo sanoo.
Erityishoitoja keskitetään myös kansallisella tasolla, ja tulevaisuudessa kirurgisella osastolla korostuvat entisestään skolioosin, huuli-suulakihalkion ja kallon epämuodostumien hoidot.
"Viimeisen kahden vuoden ajan meitä ovat työllistäneet etenkin trampoliinista ja pyöräilystä ilman pyöräilykypärää aiheutuneet vammat, mitkä olisivat hyvin ennaltaehkäistävissä ", Serlo huomauttaa.
Oulun yliopistollisen sairaalan petäjikköä kaadettiin rankalla kädellä samana päivänä, kun nykyisin Turussa asuva Kauko Kouvalainen tuli lastentautien klinikan professoriksi ja ylilääkäriksi 1. päivänä elokuuta 1972. Kouvalainen muistaa, että rakennusprosessi Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikassa oli kiintoisa.
"Rakensimme kuin muurahaiset yhteistä työpistettä. Koko lastenklinikan henkilökunta oli mukana kehittämässä ja miettimässä työpiirejä, ja arkkitehti kuunteli kaikkia. Ajatuksena oli, että pohjoissuomen kaamosaikana valo pääsee huoneisiin, siksi klinikka muodostuu neljästä kaaresta, joiden keskelle jää leikkipuisto", Kouvalainen sanoo.
Klinikka tuli todelliseen tarpeeseen. Pisteet eri toimenpiteitä varten olivat hajotetusti ympäri kaupunkia: Vastasyntyneet ja imeväiset hoidettiin Diakonissalaitoksella, entisessä lääninsairaalassa oli iso osasto sisätauti- että infektiosairaille lapsille, lastenpsykiatrinen hoito oli Joulumerkkikodissa. Yhteen toimintapisteeseen pääseminen oli hoidon kannalta oleellinen parannus.
Kaksi isoa ongelmaa olivat lasten syöpä- ja veritautien sekä tehohoidon yksikön virkojen puute.
"Tilanne näytti hankalalta, mutta onneksi ministerit Vappu Taipale ja Matti Ahde puolsivat asiaa, virat saatiin budjettiin ja toiminta käynnistettiin.
"Klinikassa tehtiin pitkiä päiviä. Potilaat tulivat matkojen takaa, he olivat vaikeasti hoidettavia, mutta meillä oli innostunut, yhteenkuuluvuuden ilmapiiri", Kouvalainen muistelee.
Juhlapäivän kunniaksi Lastenkirurgian yksikössä Oulun yliopistollisessa sairaalassa avoimet ovet torstaina.