Oulun "maanalaisista arkistoista" löytyy kaivauksissa harvoin aarteita. Menneestä elämästä kertovat esineet ovat useimmiten arkipäivän jätettä kuten vuosisatojen takaisia pullon palasia, nauloja, särkyneitä astioita ja keramiikkaa.
"Roskiahan me tutkitaan, sehän se jää jäljelle. Harvemmin löydetään mitään suuria kokonaisuuksia", toteaa arkeologi Titta Kallio-Seppä, joka valmistelee väitöskirjaa Oulun kaupunkiarkeologiasta.
Yksi erikoisimpia Kallio-Sepän mieleen jääneitä löytöjä on Oulun uuden virastotalon tontin maaperästä paljastunut palanut rakennus, joka oli ilmeisesti ollut kauppiaan varasto.
"Siellä oli monta sataa kiloa piiposliinia, teekuppeja ja vateja palasina. Yleensä esineitä löydetään pieniä määriä kerrallaan, mutta joskus löytyy jätekuoppia tai vastaavia kuten tuo varasto, jossa niitä on säilynyt enemmän."
Nämä ovat aarteita tutkijalle, mutta eivät kenties vastaa kuopan reunalla työtä seurailevien ohikulkijoiden käsitystä aarteista.
Tosin kerran Kallio-Seppäkin oli todistamassa jonkinlaisen "aarteen" paljastumista. Vuonna 2007 kaivettiin Oulun lyseon pihalta hopealusikka, joka paljastui oululaisen hopeasepän tekemäksi.
"Se oli sen verran harvinainen löytö, että kai sitä voi aarteena pitää."
Lue lisää torstain Kalevasta.