Pääkirjoitus

Arki osoit­taa EU:n arvon

Nettipalstoilla esiin kumpuava kiivas EU-vastustus antaa harhaanjohtavan kuvan kansalaisten näkemyksistä.

Nettipalstoilla esiin kumpuava kiivas EU-vastustus antaa harhaanjohtavan kuvan kansalaisten näkemyksistä.

Euroopan unionissa suomalaiset arvostavat erityisesti liikkumisen vapautta.

Euroopan unioni kelpaa suomalaisessa keskustelussa syylliseksi moneen: esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tuloon, maatalouden vaikeuksiin tai liian tiukkoina pidettyihin ympäristösäännöksiin.

Etenkin nettiareenoiden isokirjaimisten kannanottojen perusteella voisi päätellä, että EU olisi kansalaisten joukossa kovinkin huonossa huudossa. Käsitys on kuitenkin virheellinen.

Keskiviikkona julkistetun eurobarometrin mukaan 61 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. 70 prosenttia kansalaisista puolestaan katsoo Suomen hyötyneen unionin jäsenyydestä. Kyselytutkimuksen teki koko EU:n alueella Kantar Public -tutkimusyritys Euroopan parlamentin toimeksiannosta.

Huomionarvoista on se, että huonona asiana jäsenyyttä pitää vain 12 prosenttia suomalaisista, siis hiukan useampi kuin joka kymmenes.

On luonnollista, että enemmän ääntä käyttävät tyytymättömät kuin asioiden tilaan tyytyväiset. Jäsenyyttä on myös täysi oikeus vastustaa ja arvostella. Kuitenkin jos haluaa perustella omaa kantaansa ”kansan” mielipiteellä tai tahdolla, pitää hyväksyä, mitä kansa oikeasti unionista ajattelee.

Suomessa EU-jäsenyyttä kiittävien kansalaisten osuus on viime syksystä vahvistunut kolme prosenttiyksikköä. Näkemykset EU:sta on lähellä eurooppalaista keskiarvoa: koko EU:n alueella kotimaansa unionijäsenyyttä piti hyvänä asiana 60 prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmesta eli 67 prosenttia unioninmaiden kansalaisista arvioi kotimaansa hyötyneen jäsenyydestä. Lukemat ovat korkeimmat sitten vuoden 1983, jolloin unionissa oli kymmenen jäsenmaata lähinnä Keski- ja Etelä-Euroopasta. On kohtalainen saavutus, että 28 maan yhteenliittymä on saatu toimimaan tavalla, joka tyydyttää myös kansalaisten selvää enemmistöä.

Kasvanutta myönteisyyttä selittää meillä ja muualla varmasti useakin syy. Yksi on epäilemättä talous. Kasvu on saatu liikkeelle, ja akuutin kriisin uhka on väistynyt.

Aiemmin tänä vuonna julkistettujen tutkimustulosten perusteella suomalaiset näyttävät kuitenkin erityisesti arvostavan sitä, kuinka EU on sujuvoittanut arkielämää ja avannut uusia mahdollisuuksia. Yksiselitteisen myönteisesti suomalaiset nimittäin suhtautuvat EU-kansalaisten oikeuteen asua ja työskennellä missä tahansa jäsenmaassa.

Yhteisvaluutta euroakin kiittää kolme neljästä suomalaisesta. Euroa käyttää nyt 19 unionimaata ja unionin ulkopuolisista maista muun muassa Montenegro ja Kosovo. Yhteinen valuutta helpottaa kiistatta matkailijan ja myös yritysten elämää.

Eurobarometrissa kansalaisilta kysyttiin myös sitä, mitä teemoja he toivoisivat käsiteltävän vuoden päässä olevien europarlamenttivaalien kampanjassa. Keskeisiksi nousivat kamppailu terrorismia vastaan, ilmastonmuutoksen torjunta sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.

Kansalaiset näyttävät ajattelevan, että uhkia on parempi torjua yhdessä kumppanien kanssa. Historiakin todistaa sitä.