Arkeen liitetään tyypillisesti harmaus, vaikeus ja ankeus. Nyt arjella pyyhkii hyvin, paremmin kuin aikoihin. Tiedemaailmassa sitä on tutkittu ahkerasti, halutaanpa sitten valottaa aikuisten arjen aspekteja, ruuhkavuosissa sukkuloivien vanhempien arkea tai pohtia arjen sankareita. Arki on kohonnut myös maagiseksi iskusanaksi, jota viljellään ahkerasti mainosmaailmassa, mediassa ja politiikassa.
"Ostaapa sitten tavaraa tai mielipidettä, niin arki on hyvin käyttökelpoinen suostuttelusana", toteaa tutkija Vesa Heikkinen, joka toimitti viime syksynä kirjan tekstien arjesta.
Heikkiselle arki näyttäytyy värikkäänä ja kiinnostavana. "Nyt painotetaan sitä, että pitäisi tutkia tärkeitä asioita ja sellaisia, joista on jotain hyötyä. Mikä olisikaan sen tärkeämpää kuin jokapäiväisen elämän tutkiminen."
Hänen mielestään arki on siitä hyvä asia, että sitä ei pysty määrittelemään. Se on loputon tutkimuksen kohde ja inspiraation lähde tutkijalle. "Se pakenee koko ajan."
Kielentutkijana Heikkistä kiinnostaa varsinkin kirjoitetun kielen rooli nyky-yhteiskunnassa. Tutkimus on usein suuntautunut vain"merkittäviin" teksteihin.
"Arkipäiväisimmät lippuset ja lappuset, pienet uutiset ja mainokset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ne jäsentävät elämää päivästä toiseen."
Näkymätöntä vallankäyttöä
Mikä tahansa teksti voi olla arkiteksti, jos se on kytkeytynyt jollakin tavalla rutiininomaiseen toimintaan. Arkitekstejä ovat myös tienviitat, ruokapakkausten tuoteselosteet ja niiden kyljessä olevat mainokset, tekstiviestit ja jopa ruokaloiden ruokalistat.
Arkipäiväisistä teksteistä voi löytyä rasismia, sovinismia ja hierarkkisia valtasuhteita. Heikkinen kehottaa pysähtymään päällepäin viattomankin oloisten tekstilappujen ääreen. "Vaikuttavimpia ovat sellaiset tekstit, joissa vallankäyttöä ei huomaa. Olisi syytä pohtia välittämiämme merkityksiä. Ovatko ne kenties sellaisia, joita emme välttämättä tahdokaan välittää eteenpäin?"
Perheen lasten jääkaapin oveen kiinnittämät tai pöydälle jättämät lappuset ovat arkitekstejä, joissa siirretään monenlaisia oletuksia perhedynamiikasta ja rakennetaan ihmissuhteita.
Ruokapakkausten avullakin voidaan välittää monenlaisia viestejä. "Jo laissa on säädetty, mitä informaatiota tuotteesta pitää löytyä. Tämän lisäksi pakkauksista voi löytyä markkinoivaa, mainostavaa ja kuluttamaan kannustavia viestejä. Ne kertovat markkinointiyhteiskunnasta, ohjaavat meitä ideologisella tasolla katsomaan maailmaa tietyin tavoin."
Pöytään kiinnitetty ruokalista, joka mainostaa luomuruokaviikkoa voi puolestaan välittää ideologisia, ajankohtaisia viestejä siitä, minkälaista ruokaa pitäisi syödä.
Tekstien
ympäröimänä
Arjen tekstikenttä on kovassa myllerryksessä uusien välineiden ja uusien mahdollisuuksien kautta.
"Elämme tekstiyhteiskunnassa, jossa hukutaan papereihin ja viesteihin. Virkatyössä on menty niin pitkälle, että tekstejä tuotetaan tietokoneen näppäimistössä olevilla tietyillä koodeilla. Virkailija ei kirjoita enää yksittäisiä kirjaimia, vaan painelee koodeja, jotta saa tietyn asian ilmaistuksi."
On olemassa vaara, että suhdetta kieleen aletaan tarkastella liian teknisenä. "Ikään kuin asiat olisivat jossain muualla ja ne vain siirretään kielellä eteenpäin. Syntyy vieras se-maailma, jossa tuotetaan tekstejä tekstien vuoksi ja jokainen teksti vaatii uusia tekstejä. Nämä ovat orwellmaisia visioita."
Ihminen on tottunut tekstien läsnäoloon. Ne tuovat myös turvaa.
"Mainosten kulttuuri levinnyt kaikkialle. Mainokseen voi törmätä missä vain, vaikka korvessa, jossa joku on naulannut puuhun mainoksen. Eräs lapsi oli metsässä kysynytkin isältään, miksi siellä ei lue mitään."