Vanhan filosofisen opin mukaan sanat latistavat tunteet. Kun tunnekuohuja pyritään selittämään ja järkeistämään, jää jotakin aina sanomatta ja kuvaamatta. Terrori-iskut ovat kauhistuttavia esimerkkejä tästä. Poliitikkojen ja kansalaisten puheet eivät voi kuvata kansakunnan järkyttyneitä tunteita, eikä yksikään lauseenparsi lohduta kansalaisia.
Norjan joukkosurma on poikkeus säännöstä, koska kahden miehen kannanotot kantavat yhä tänä päivänä. Toinen heistä on Norjan pääministeri Jens Stoltenberg ja toinen tuntemattomampi kansalainen Jonas Hägensen.
Hägensen kertoi Kalevan gallupissa (26.7), että "joukkosurmaaja halusi vahingoittaa systeemiä, joten nyt on seistävä lakien takana ja toimittava niiden mukaan". Stoltenberg puolestaan julisti avoimuutta ja oikeusvaltion periaatteita ennen kuin lynkkausmieliala ehti kohota huippuunsa.
Molemmat esittivät mielipiteensä vain kaksi päivää terrori-iskujen jälkeen.
Näiden kahden eri asemassa olevan miehen mielipiteet osoittavat, kuinka syvään pohjoismainen avoin oikeusvaltio on ulottanut juurensa. Yhdestä asiasta he ovat samaa mieltä: paras kosto terroristeille on jatkaa elämää entisten periaatteiden mukaan.
Silloin terrori-iskujen tavoitteet jäävät saavuttamatta.
Demokratia ja oikeusvaltio eivät synny suurista julistuksista, sillä periaatteiden puolesta taistellaan päivittäin. Ne toteutuvat tai jäävät toteutumatta arjen käytännöissä. Niissä taataan avoin ja reilu oikeudenkäynti terroristi-iskujen tekijälle sekä sallitaan sanan- ja mielipiteenvapaus, mikäli niitä ei käytetä väärin.
Kriisit ovatkin oikeusvaltion koetinkiviä. Niissä testataan, toteutuvatko periaatteet silloin, kun tunteet uhkaavat lyödä yli laidan.
Suomalaisessakin kansalaiskeskustelussa on väläytetty kuolemantuomion uudelleen säätämistä. Logiikka kansalaiskeskustelussa noudattaa vanhaa Hammurabin lakia - silmä silmästä, hammas hampaasta. Tosin joukkomurhaajan teot ovat niin järkyttäviä, ettei niitä millään tuomiolla voi sovittaa.
Tunteille ei pidä antaa valtaa, vaan yhteiskunnan tulee pitäytyä tukevissa periaatteissaan, vaikka se sotisi arkista oikeustajua vastaan. Vain näin taataan oikeusvaltioiden periaatteiden toteutuminen.
Norjalaisten reaktiot iskuun ovat päinvastaiset kuin Yhdysvalloissa vuonna 2001. Pian WTC-iskujen jälkeen pintaan nousi kostomentaliteetti, jossa haettiin revanssia vastustajasta.
Pian Yhdysvalloissa alettiin rajoittaa yksilöiden vapauksia ja oikeuksia. Tästä muistutuksena seisoo Kuuban Guantanamossa edelleen elävä maamerkki.
Norja on Yhdysvaltojen vastaesimerkki. Tämä oli nähtävissä, kun norjalaiset kerääntyivät maanantaina kunnioittamaan surmatyön uhreja. Mielenilmauksen tunnelma ei ollut uhoava, vaan surullinen.
Tosin tilanteet eroavat toisistaan. Norjassa hyökkäys yhteiskuntaa vastaan tuli sisältä, kun Yhdysvaltoja terrorisoitiin ulkoapäin.