Pidä viimeiseen asti kiinni arjen askareista ja harrastuksista, vaikka työ kuinka tuntuisi tiristävän irti kaiken puhdin. Työn ulkopuolisesta elämästä tinkiminen vie pahimmillaan voimavarojen menettämisen kierteeseen, kun vapaa-aika ei enää tuotakaan uusia voimia, jotka kantaisivat töissäkin.
Näin evästää tutkija Jari Hakanen, joka keskiviikkona Helsingin yliopistossa tarkastettavassa sosiaalipsykologian väitöskirjassaan tutki työhyvinvoinnin ääripäitä, työuupumusta ja työn imua.
Hakasen tutkimus kumoaa silloin tällöin esitetyt väitteet siitä, että työuupumus juontaisi monella juurensa kotielämän ongelmiin. Todellinen työuupumus - kun mm. väsymys on jatkuvaa ja suhtautuminen työhön on muuttunut kyyniseksi - on aivan selkeästi työperäinen ongelma.
Työhyvinvointia kuormittavat mm. kiire, työtehtävien liika vaativuus, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, vastuiden epäselvyys, työn yksitoikkoisuus, työuran rikkonaisuus ja toimeentulon epävarmuus.