Kaupungintalon työmaalla on työskennellyt joukko arkeologeja toukokuun alusta saakka tutkimassa rakennustyömaan paljastamia jäännöksiä.
Paikalla rakennetaan muun muassa sadevesiviemäreitä. Museoviraston ryhmä valvoo työmaata siltä varalta, että paikalta löytyy jotain historiallisesti arvokasta. Toiveissa on löytää ja kartoittaa 1600- ja 1700-lukujen rakenteita, vaikka väistämättä paikalta löytyy rakennelmia 1800-luvultakin.
"Täällä on paljon tyypillisiä aikakauden rakennelmia, hirsi- ja tiilirakenteita ja kivijalkoja", arkeologi Marika Hyttinen kuvailee työmaata.
"Sitten on löytynyt punasavikeramiikkaa, lasia ikkunoista ja pulloista ja kolikkoja. Osa niistä vaatii konservointityötä, mutta osa on säilynyt niin hyvin, että niistä näkee vuosiluvun paljaalla silmälläkin. Vanhin on kai vuodelta 1759", kollega Anu Rajala lisää.
Mielenkiintoisin löytö on kuitenkin puinen rakennelma kaupungintalon takana. "Me olemme löytäneet hirsirakenteen, joka on mahdollisesti toiminut tien päällysteenä. Täällä länsiseinällä on 1600-luvun kartan mukaan ollut tie. Se kai on katettu hirsillä, koska siihen aikaan Laanaojan ja meri tulvivat tiuhaan", arkeologit kertovat.
Tähän asti tien olemassaolo on kuitenkin ollut epävarma, sillä vanhimmat kartat näyttävät kaupungintalon alueen vain epämääräisenä möhkönä. vasta 1800-luvulta lähtien löytyy tarkempia dokumentteja.
Muita tärkeitä löytöjä ovat liitupiippupesät, eli oikeammin valkosavesta tehdyt tupakkapiipunpesät, joita on pelastettu useita kymmeniä. Ne ovat luultavimminkin 1700-luvulta.
Etupihalta on löytynyt koruja, esimerkiksi pronssinen ranneketju, sekä nappeja, täikampa ja sormustin. Takapihalta on löytynyt paljon eläinten luita, joten se on kai palvellut tunkiona.
Rajalan ja Hyttisen lisäksi paikalla häärii kaksi auttajaa, koska työmaa on laaja. Kaikki rakenteet kartoitetaan ja valokuvataan, mutta urakka on jo loppusuoralla. Arkeologit poistunevat paikalta tämän viikon aikana.