Sievin Kiurunkankaalla arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt rautakautinen asuinpaikka.
Oulun yliopiston arkeologien suorittamisissa kaivauksissa Kiurunkankaalle on avattu noin 60 neliömetrin laajuinen pääkaivausalue sekä useita pienempiä koekuoppia.
Tutkimuksia suoritetaan alueella, josta paikalliset metallinetsijät löysivät rautakaudelle ajoittuvia esineitä viime vuoden lokakuussa.
Tähän mennessä alueelta on talletettu yli 1000 löytöä, mutta aineistoa odotetaan ilmaantuvan lisää kaivausten edetessä. Löytöjen perusteella Kiurunkankaalla on ollut ihmistoimintaa tuhansien vuosien ajan.
– Ilmeisesti paikalla on ollut asutusta ensin kivikaudella ja myöhemmin vielä rautakaudella, kaivauksia johtajava arkeologi Ville Hakamäki toteaa tiedotteessa.
Rautakautisesta toiminnasta on tähän mennessä saatu merkkejä erilaisten löytöjen sekä rakenteiden muodossa. Löytöaineisto pitää sisällään pieniä metalliesineen kappaleita, muun muassa metalliastiasta peräisin olevia pronssilevyn kappaleita ja pronssisen kiinnitysrenkaan.
Paikalta on löytynyt myös raudan valmistuksesta kertovaa kuonaa. Kokonaisia esineitä tutkimuksen aikana ei ole vielä tavattu ja Hakamäki pitää mahdollisena, ettei niitä välttämättä löydykään.
– Isoimmat esineet on todennäköisesti kaivettu esiin jo viime syksynä, Hakamäki sanoo.
Laaja ja pitkäikäinen asuinpaikka
Löytöjen lisäksi alueelta on paikannettu tulisija. Rakenne erottuu maaperästä pienialaisena kivikehänä, jonka yhteydessä on havaittavissa merkkejä tulenpidosta. Tulisijasta paikannettu löytöaineisto viittaa todennäköisimmin rautakauteen, joskin ilmiön tarkka ajoitus selviää vasta myöhemmin.
Kivikaudesta kertova aineisto puolestaan pitää sisällään muun muassa kvartsiiskoksia, palaneita luun kappaleita ja keramiikkaa, joka on varsin tyypillistä tälle aikakaudelle kuuluvaa esineistöä
Viimesyksyisten metallinilmaisinlöytöjen valossa kohdetta oli alustavasti syytä pitää rautakaudelle ajoittuvana polttokalmistona. Tutkimustulosten perusteella kohteen tulkinta on kuitenkin muuttumassa
– Tutkimustulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että kalmiston sijaan Kiurunkankaalla on laaja ja pitkäikäinen asuinpaikka, sillä mitään hautauksiin viittaavaa kohteelta ei ole löytynyt, Hakamäki kertoo.
– Tämä on kuitenkin yhtä lailla kiinnostava tulos, sillä kalmistojen tapaan, myöskään rautakauden asuinpaikkoja ei Pohjois-Suomen alueelta juuri tunneta.
Kaivaukset Kirunkankaalla alkoivat 19. elokuuta ja tutkimukset jatkuvat elokuun 30. päivään saakka. Paikalla työskentelee noin 15 arkeologin ja arkeologian opiskelijan tutkimusryhmä.