Ikäihmisten kaltoinkohtelusta on tehty tutkimuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin, mutta ne eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa ongelman yleisyydestä.
Kuusamon Ikämessuilla aiheesta torstaina esitelmöineen Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen puheenjohtajan Kaija Viitakosken mukaan tutkijat ovat päätyneet siihen arvioon, että saatu tieto kaltoinkohtelun yleisyydestä olisikin vain jäävuoren huippu.
Tutkimukset kaltoinkohtelusta, lähisuhdeväkivallasta ja perheväkivallasta ovat enimmäkseen laadullisia tutkimuksia, eikä tilastollisia tutkimuksia ole juurikaan tehty, Viitakoski huomautti.
"Tutkimuksia ja niiden luotettavuutta vaikeuttaa lisäksi alueen arkaluontoisuus, häpeä ja leimautumisen pelko."
Pohjoismaita koskevassa selvityksessä esimerkiksi on todettu, että enimmillään kahdeksan prosenttia vanhuksista on kokenut 65 ikävuoden jälkeen perheväkivaltaa.
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu saattaa ilmetä monella tavalla.
Se voi olla paitsi fyysistä, myös psyykkistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Kaltoinkohtelua on lisäksi taloudellinen hyväksikäyttö, oikeuksien rajoittaminen ja loukkaaminen, hoidon ja avun laiminlyönti ja yleinen huono kohtelu.
Auttamiset keinot kartoitetaan
Koska ongelman laajuudesta ei ole Suomessa tarkkaa kuvaa, Suomen vanhusten turvakotiyhdistys on ryhtynyt selvittämään asiaa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin.
Viime vuoden lopulla alkaneen kolme vuotta kestävän hankkeen aikana "kiellettyyn aiheeseen" pureudutaan yhteistyössä eri yhdistysten kanssa ja kuntien sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille suunnattavien kyselyjen avulla.
"Tarkoituksena on kehittää toimintamalleja tilanteiden tunnistamiseksi, jotta keinot auttamiseen löydettäisiin."
Suurin huoli on Viitakosken mukaan muistiongelmaisista, jotka eivät joko osaa, tai sitten eivät uskalla kertoa osakseen tullusta huonosta kohtelusta. Siihen saattavat syyllistyä sekä hoitajat että omaiset.
"Perhe tai sukulaisuus on vanhukselle usein niin voimakas tunneside, että omaisten kaltoinkohtelua siedetään."
Omaisten taholta tulevan kaltoinkohtelun taustalla on tavallisesti mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden väärinkäyttö tai työttömyys. Ne tekevät teot Viitakosken mukaan ymmärrettäviksi, mutta ei hyväksyttäviksi.
Hoitajien uupumus heijastuu
Ammattihenkilökunnan huonon kohtelun syynä taas saattaa olla se, että työssä ollaan uupuneita ja asiakaskäynneillä sitten herkästi "naksahdetaan".
"Kaltoinkohtelu on usein niin arka asia, että siitä puhutaan mieluummin vieraille ihmisille. Tärkeää on kuitenkin ottaa johonkin yhteyttä, kun sellaista kokee."
Kaltoinkohteluun puuttumisessa on ylilyöntien välttämiseksi punnittava tarkoin se, mitä sillä ymmärretään. Kyseessä on kuitenkin yksilöllinen asia.
"Toiset vanhukset esimerkiksi saattavat jopa pitää krouvista käsittelystä, kun taas toisilla tuntoherkkyys on voinut sairauden takia kasvaa niin, että jo vähäinen kosketus tuottaa kipua", Kaija Viitakoski huomautti.
Viidennen kerran järjestetyillä Ikämessuilla kaltoinkohtelu otettiin tämän vuoden teemaksi edellisvuoden palautekyselyn perusteella.
Kaupungin vanhus- ja vammaistyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen ja eläkeläisjärjestöjen järjestämään tapahtumaan otti osaa noin 500 ikäihmistä Koillismaalta.