Arka se­pel­kyyh­ky kau­pun­gis­tuu

Metsien aran linnun maineessa oleva sepelkyyhky on yllättänyt viime vuosina monet lintujen ystävät ilmestymällä ruokintapaikoille. Keski-Euroopassa laji pesii yleisesti jo kaupunkien puistoissa.

Sepelkyyhky uskaltautui ruokinnalle torstaina Ylivieskan Kaisaniemessä.
Sepelkyyhky uskaltautui ruokinnalle torstaina Ylivieskan Kaisaniemessä.

Metsien aran linnun maineessa oleva sepelkyyhky on yllättänyt viime vuosina monet lintujen ystävät ilmestymällä ruokintapaikoille. Keski-Euroopassa laji pesii yleisesti jo kaupunkien puistoissa, mutta Suomessa sepelkyyhkyn kaupungistuminen on vasta alkamassa.

Jonkinlaisena kaupungistumisen ensiaskeleena voinee pitää sepelkyyhkyjen hakeutumista lintulaudoille. Maahan varisseet auringonkukansiemenet tarjoavat helppoa ruokaa varsinkin lumisina keväinä. Perämeren rannikolla sepelkyyhkyn kevätmuutto alkoi maaliskuun viimeisinä päivinä, ja muutama havainto ruokintapaikoiltakin on jo tehty.

Myös Helsingin yliopiston ruokintapaikkatutkimuksen mukaan sepelkyyhky on selvästi yleistymässä lintulaudoilla.

Lajia tavattiin tutkimuksen alkuvuosina 1990-luvun alussa vain joka sadannella ruokinnalla, mutta viime vuosina sepelkyyhkyjä on vieraillut jo 13 prosentilla ruokintapaikoista. Yleistyminen on siis ollut nopeaa.

Tyypillisesti sepelkyyhkyn yhyttää ruokinnalta maaliskuun lopulla ja huhtikuussa, syysmuuton aikaan lokakuussa vierailut ovat harvinaisempia.

Suomessa sepelkyyhkyn kaupunkien valloitus on pisimmillään Varsinais-Suomessa, missä pihapesinnät runsastuivat 1990-luvun alussa. Turun yliopiston dosentin Timo Vuorisalon vuonna 1996 julkaiseman selvityksen mukaan laji on Turussa pesinyt puistomänniköissä sekä omakotitalojen ja jopa kerrostalojen pihoissa.

Pesintöjä todettiin kuitenkin vain muutama vuodessa eikä Turun keskustan ruutukaava-alueelta ole tiedossa yhtään pesintää.

Vuorisalo määrittelikin sepelkyyhkyn esikaupunkilajiksi. Puistopesintöjä on havaittu myös muun muassa Helsingissä, Kauniaisissa ja Imatralla.

Oulussa 1990-luvun lopulla tehty kaupunkilintukartoitus osoitti sepelkyyhkyn olevan varsin yleinen etenkin Oulujoen varren maaseutumaisemissa.

Tiheimmin asutettuja alueita laji selvästi karttoi, mutta muutamalla asutusten väliin jäävällä metsäalueella se kuitenkin pesi harvakseltaan.


Ruokinnalle tottumisen
looginen seuraus voisi olla lajin talvehtiminen. Varsinais-Suomessa sepelkyyhky onkin jo talvehtinut onnistuneesti useita kertoja.

Pohjois-Pohjanmaaltakin on viime vuosilta muutamia tammikuisia havaintoja.

Ilmoita asiavirheestä