Kun 6-vuotias Koskelan Eerika lähtee kavereidensa synttäreille, on hänellä mukanaan korissa omat eväät sekä kotinumero - kaiken varalta. Kun koko perhe lähtee reissuun, pakataan Eerikalle mukaan ainakin omaa leipää, sillä huoltoasemien ja ravintoloiden valikoimista neidille käy lähinnä vain mehujäätelö.
Erityisjärjestelyt selittyvät sillä, että Eerika on vaikeasti ruoka-aineallerginen. Perheen äiti Päivi Koskela kertoo, että elämä sujuu kuuden vuoden kokemuksella kuitenkin sutjakkaasti. Tavallisen arjen asiantuntemusta on itse asiassa kertynyt niin paljon, että Päivi Koskela on valmis jakamaan tietoaan myös muille.
Päivi Koskela on yksi reilusta kymmenestä Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistyksen vastikään kouluttamasta tukihenkilöstä. Koulutus kuuluu valtakunnalliseen Vetoa arkeen! -projektiin, jonka tarkoituksena on edistää allergiaa ja astmaa sairastavien lasten perheiden arjen sujumista vertaistuen keinoin.
"Osaan kertoa miten keitetään vilja-allergisen marjapuuro tai mistä kaupoista löytyy edullisimmat erikoistuotteet. Rasvakokeilujen ansiosta tiedän miten lasta estetään raapimasta ihottumaansa ja voin suositella hyviä lääkäreitä. Myös leivontaniksit kannattaa opetella, sillä epäonnistuminen turhauttaa", luettelee Päivi Koskela.
Vanhempien asiantuntemus on nimen omaan arjen asiantuntemusta, eikä kilpaile terveydenhuollon asiantuntemuksen kanssa.
Oulussa toimii myös jo vanhempien keskusteluryhmä ja niitä perustetaan tarvittaessa lähikuntiinkin.
"Eniten tarvitsevat tukea juuri vaikeasti ruoka-aineallergisten lasten perheet", tietää yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjut Savuoja.
Perheen arki mullistuu
Lapsen sairaus vaikuttaa yleensä koko perheen arkeen. Päivi Koskela toteaa, että kun Eerikan allergia todettiin tytön ollessa muutaman kuukauden ikäinen, ei perheessä tiedetty allergioista mitään. Kaikki tieto oli hankittava itse.
Koskela epäileekin, että jotkut lapsista kärsivät esimerkiksi ihottumasta turhaan vain sen takia, ettei vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa, eivätkä he osaa edes hakea sitä.
Eerikan allergiaa alettiin epäillä, kun hän vauvana oli aina kärttyinen ja itkuinen, myös iho oireili. Allergiatestien jälkeen kiellettyjen ruoka-aineiden listaan kuuluvat muun muassa lähes kaikki viljat, maito, sitrushedelmät, kananmuna, kala ja suklaa. Esimerkiksi venhäjauhoallergia on niin paha, ettei pikkuneiti voi olla kotona kun siellä leivotaan, samoin jo kananmunan paistaminen aiheuttaa oireita.
Sallittujen ruoka-aineiden listalla ovat muun muassa peruna, riisi, kana, liha ja osa hedelmistä.
"Nämä ovat onneksi peruselintarvikkeita ja pitävät Eerikan tiellä. Itse asiassa hän syö meistä ehkä kaikkein terveellisimmin", ynnää Päivi Koskela.
Äidin oman teorian mukaan Eerika on "mutantti", nykyajan tuotos.
"Ruoka on nykyään geenimuunneltua. Kaikki, mitä maaperässä kasvatetaan, on niin lannoitettua ja siemenet valmiiksi käsitelty, että ollaan kaukana puhtaasta, luonnonmukaisesta ruuasta. Minusta Eerika on allerginen juuri niille aineille, joita himoitsin ja söin raskausaikana, sillä hän allergisoitui myös rintamaidolle. Perheessä ja suvussa ei allergiaa ole."
Päiväkodissa oma "ruokatäti"
Perheen, johon kuuluvat myös 10-vuotias Elina ja isä Juha, tietoinen valinta on tehdä lähes joka päivä kahta erilaista ruokaa. Kun muut syövät makaronilaatikkoa, syö Eerika omaa maissimakaroniaan.
"Me emme halunneet luopua omista tottumuksista. Sitä paitsi erikoisruokavalio neljälle hengelle tulisi aivan liian kalliiksi."
Makaronilaatikkoon liittyy syyskuinen, perheen pysäyttänyt tapaus. Eerika sai vahingossa päiväkodissa tavallista makaronilaatikkoa ja tästä seurasi vaikea allerginen reaktio, joka vaati tehokkaan lääkityksen ja sairaalareissun yöpymisineen. Tilanne oli vakava, sillä Eerika voi pahimmassa tapauksessa vaipua shokkiin.
Tapahtuneesta seurasi se, että Eerika sai päiväkotiin oman "ruokatädin", joka tarkistaa tytön ruuan ja pitää siitä päiväkirjaa.
Perhe on nyt tilanteeseen tyytyväinen. Silti sitä, kuinka hyvä allergisten lasten päiväkoti, tai edes yksi osasto olisi, ei voi olla miettimättä. Päivi Koskela on tyytyväinen, että asia otetaan taas esille kuun lopussa, kun Oulun Seudun Astma- ja Allergiayhdistys perustelee sosiaalilautakunnalle päiväkodin tarvetta.
Eerika aloittaa koulun ensi syksynä. Perheessä tiedetään, että monta asiaa on vielä sovittavana. Isosisko tietää jo kertoa, ettei Eerika voi ainakaan käyttää samaa voirasiaa kuin luokkakaverit, sillä rasia on yleensä aivan täynnä näkkileivän murusia.