Vaala Yli 200 kertaa Ärjänsaareen matkannut ja siitä kirjankin kirjoittanut kajaanilainen dosentti Reijo Heikkinen tunnustautuu saarihulluuden riivaamaksi mieheksi. Vaikka mieleen, kuviin ja kirjoituksiin on tallentunut hienoja saaria ympäri maata, Ärjä on Heikkiselle ehdottomasti rakkaimpia paikkoja.
"Kajaanilaiset ovat melkein unohtaneet aarteensa. Upeana hellepäivänäkin voi saada melkein kokonaisen hiekkarannan omaan käyttöönsä. Vaikka se hienoa onkin, soisin, että saari nousisi jälleen lomailijoiden paratiisiksi."
Ärjä eli vilkkainta aikaansa 1950-luvulla, jolloin siellä saattoi yhtenä heleänä hellepäivänä vierailla jopa 3 000 ihmistä. Tänä keväänä saaren arvot on jälleen herätty huomaamaan, kun sen omistaja metsäyhtiö UPM ilmoitti luopuvansa saaressa sijaitsevasta, vähäiselle käytölle jääneestä henkilöstön lomakylästä.
Yhtiö kumosi tiedot, joiden mukaa se olisi myymässä saaresta tontteja. UPM:n metsätalousjohtaja Jorma Saarimaa tähdentää, ettei yhtiöllä ole tarvetta tehdä saaren tulevaisuudesta nopeita päätöksiä.
"Saareen ei ole suunniteltu hakkuita. Seuraavaksi laadimme saaren hoito- ja käyttösuunnitelman yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Lomakylälle tuskin löydämme ostajaa vielä ensi kesänä. Pidämme rakennukset kunnossa ja katsomme, mihin päädymme."
Monelta piilossa
Saarimaa ei ota kantaa Kainuun luonnonsuojelupiirin esitykseen, jonka mukaan yhtiö voisi luovuttaa saaren valtiolle, jolloin siitä voisi tulla yleinen retkeilyalue.
"Saaren vaihtamisesta tai lunastamisesta neuvottelemme ympäristöministeriön kanssa tänä keväänäkin. Ministeriön listoilla vain ovat etusijalla yksityisten maanomistajien kanssa tehtävät sopimukset, joten en osaa veikata, milloin asia voisi edetä", Saarimaa sanoo.
Reijo Heikkinen ei usko, että pörssiyhtiö lahjoittaisi pois miljoonien eurojen arvoisen saaren. Hän muistuttaa, että siellä voi toki liikkua jokamiehen oikeudella.
"Saari pitäisi kuitenkin tuoda paremmin ihmisten ulottuville eli järjestää sinne kuljetuksia. Matkaa Kajaanin keskustasta on vain kymmenisen kilometriä, mutta moni nykykajaanilainen ei tiedä paikasta yhtään mitään", Heikkinen harmittelee.
Aarteita ja rosvoja
Ärjänsaaren historiasta kumpuaa kiehtovaa tietoa ja tarinaa. Vasta noin 1300 vuotta sitten mantereesta veden nousun myötä irtautunut hiekkasaari oli jo lappalaisten mieleen. He pitivät siellä riittipaikkaansa. Saaren Aarretörmään on tarun mukaan haudattu lappalaisten tai vainovenäläisten aarre. Sen löytää hän, ken matkaa saarelle yksiöisellä varsalla yksiöistä jäätä myöten.
1800-luvulla Ärjää pitivät tukikohtanaan Oulujärven pelätyt Kiveksen rosvot, jotka verottivat muun muassa tervansoutajien omaisuutta.