Ari-Pek­ka Nik­ko­lan hyp­pää­mi­nen pe­rus­tui tun­tee­seen – Kes­ki-Eu­roo­pan mä­ki­vii­kot pai­nui­vat mä­ki­hyp­pää­jän mieleen

Ari-Pekka Nikkola muistuttaa, että huipulle pääsyyn tarvitaan kovaa työntekoa.

-
Kuva: Timo Hartikainen

Ari-Pekka Nikkola muistuttaa, että huipulle pääsyyn tarvitaan kovaa työntekoa.

– Hypyn ollessa kunnossa ei tarvitse miettiä, sitä vaan menee ja tekee. Perustan asioita muutenkin tunteeseen, ja siihen myös hyppäämiseni perustui. On saatava ahaa-elämys, 50 vuotta huomenna torstaina täyttävä Ari-Pekka Nikkola pohtii.

Mäkihyppy on tunnetusti herkkä laji. Ponnistus kestää 0,3 sekuntia.

– Suurta klikkiä ei tarvita. Hyppy voi mennä sekaisin, vaikka olisi harjoitellut hyvin.

-
Kuva: Timo Hartikainen

Tekniikan kadotessa Nikkola suuntasi pienempiin, esimerkiksi 50 metrin mäkiin. Suurin haaste oli vuonna 1992 esiin noussut, lajin mullistanut V-tyyli.

– Ensin yritin omaksua uutta tyyliä isommissa mäissä, mutta ei se niin helppoa ollutkaan. Päätin, että V-tyylikin opitaan. Muutaman vuoden harjoittelulla sen myös oppi.

Nuorempana myös yhdistettyä ja jalkapalloa harrastanut A-P Nikkola voitti mäkiurallaan muun muassa kaksi olympiakultaa ja neljä maailmanmestaruutta joukkuemäessä, henkilökohtaisen MM-hopean ja -pronssin sekä maailmancupin kokonaiskilpailun.

Mäkihyppy vei Nikkolan eri puolille maailmaa.

– Nuorena ajattelin reissaamisen olevan vaan osa hommaa. Jälkikäteen ajatellen oli kyllä antoisaa nähdä erilaisia maita.

Erityisen hyvin Nikkolalle ovat jääneet mieleen Keski-Euroopan mäkiviikot.

– Kisoissa oli 30 000–40 000 katsojaa. Yleisömeri lisäsi hyppääjän tunnelmaa.

Nikkolan mukaan suomalaishyppääjillä oli hyvä yhteishenki ja muidenkin maiden hyppääjien kanssa oli mukavaa kanssakäymistä.

– Olin paljon tekemisissä esimerkiksi itävaltalaisten Andi Goldbergerin ja Stefan Horngacherin kanssa. Jälkimmäisen kanssa olen ollut tekemisissä myös urheilu-uran jälkeen.

Nikkola lopetti hyppäämisen keväällä 1998. Kolme kuukautta myöhemmin hän meni Kuopion Puijolle morjestamaan leirillä olleita itävaltalaishyppääjiä. Tällöin Puijon Hiihtoseuran valmentaja Pekka Niemelä kysyi, olisiko Nikkola kiinnostunut valmennushommista. Nikkola vastasi myöntävästi.

Nikkola on toiminut Suomen A-maajoukkueen apuvalmentajana ja B-maajoukkueen valmentajana, Puijon hiihtoseuran valmentajana sekä Sloveniassa A-maajoukkueen päävalmentajana ja B-maajoukkueen valmentajana. Henkilökohtaisia valmennettavia ovat olleet muun muassa Matti Hautamäki, Jernej Damjan ja Arttu Lappi.

– Valmennusurani edetessä oivalsin, että asioita kannattaa lähestyä enemmän yksilön kuin ryhmän kautta. Jokaiselle on löydettävä parhaimmat polut.

Nikkolan työ Suomen A-maajoukkueen apuvalmentajana loppui Hiihtoliiton talousvaikeuksien myötä vuonna 2012. Sittemmin hän on keskittynyt muihin töihin.

– Ei valmentaminen ole jatkossa täysin poissuljettua. Ikää alkaa tosin olla sen verran, että pitää miettiä tarkasti, mitä tekee, Nikkola naurahtaa.

Suomen viime vuosien vaisun mäkimenestyksen syinä Nikkola näkee esimerkiksi rahan puutteen ja yleisen liikunnan vähenemisen.

– Vuonna 2007 Suomessa lopetettiin taloussyistä nuorten mäkimaajoukkueen toiminta, mikä heijastuu vielä nykytilanteeseenkin. Lisäksi ennen lapset liikkuivat ja urheilivat enemmän. Massan vähetessä eri lajien huippuja tulee vähemmän.

Nikkolan mukaan kotimaisen mäkihypyn tilanne ei ole kuitenkaan lainkaan surkea. Monissa seuroissa on vireää toimintaa ja harrastajamäärä edelleen kohtuullinen.

– Huipulle pääsyyn tarvitaan kovaa työntekoa. Joukkueena Suomella on matkaa huipulle, mutta yksittäisiä onnistumisia voi tulla nopeastikin. Antti Aalto esitti päättyneellä kaudella lupaavia otteita.

Ari-Pekka Nikkola

Syntynyt Kuopiossa 16.5.1969.

Asuu Siilinjärvellä, jossa vietti myös lapsuutensa.

Perhe: avovaimo, 19- ja 15-vuotiaat tytöt.

Seurat: Puijon Hiihtoseura, aiemmin Toivalan Urheilijat.

Nuorten henkilökohtainen MM-kulta 1987. Joukkuemäen olympiakulta 1988, 1992. MM-kulta 1987, 1989, 1995, 1997 ja -hopea 1991. Normaalimäen MM-hopea 1989, MM-pronssi 1991. Voitti maailmancupin kaudella 1989–1990.

Valmentanut Suomessa ja Sloveniassa.

Nykyään Kuopion Scanialla asiakaspalvelupäällikkönä (korjaamo- ja varaosatoiminta).

Koulutus: ajoneuvoasentaja.

Cameorooli Studio Julmahuvi -sketsisarjassa. Saksalaisia dekkarisarjoja parodioivissa Die Kühe -sketseissä selvitettiin kadonneen mäkihyppääjän A-P Nikkolan arvoitusta.

Juhlii merkkipäiväänsä perhepiirissä ulkomailla.