Argentiinan presidentin Nestor Kirchnerin presidenttikauden alkupuolta ovat sävyttäneet talouspoliittisen huolet. Nopeatempoisesti eronneet edeltäjät jättivät maan väliaikaishallinton käsiin konkurssikypsänä.
Kirchnerin luotsaamana suuri maa on kuitenkin hiljalleen kääntänyt kelkkansa. Osin siitäkin syystä, ettei enää alemmaksi päässyt. Vuoden 2001 joulukuussa tehty työttömyyslukujen ennätys 21.5 prosenttia on hiljalleen kutistunut tai kuivunut kokoon. Tämän vuoden kesäkuussa päästiin jo siedettävään 15.6 prosenttiin. Luku on kesän ylitse pysynyt samoissa kantimissa, suurelta osin maailmantalouden synkkien ennusteiden painamina.
Presidentti Kirchner on jo osoittanut taitavat diplomaattikykynsä. Hän on pienillä eleillä palauttanut kansainvälistä uskoa omaan maahansa. Kansainvälisen valuuttarahaston jättimäistä velkaa Argentiina on pystynyt lyhentämään, vaikkakin aikatauluja venytellen.
"Emme tehneet lyhennystä ajoissa, koska se olisi vaarantanut keskuspankkimme valuuttavarannon, totesi presidentti Kirchnerin luottomies", valtiovarainministeri Roberto Lavagna, joka on toistuvista erohuhuista huolimatta pysynyt ministerinpostillaan pitkään. Hän käänteli valtion valuuttahanoja jo ennen Kirchneriä.
Niinpä Lavagna tiesi, että uuden lainojen takaisinmaksusuunnitelman ja siihen tehtyjen tarkistusten vuoksi luotottajien kasvot venähtävät tuon tuostakin pitkiksi.
"Meillä ei ole vaihtoehtoja takataskussamme", totesi Roberto Lavagna kristallisoiden samalla kotimaansa taloudellisen tilanteen.
Kolmen miljardin dollarin suuruinen syyskuinen lainanmaksu takasi kuitenkin neuvotteluyhteyden säilymisen. Niinpä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtokunta hyväksyi Argentiinan kanssa tehdyn velkojen takaisinmaksusopimuksen. Sopimuksen mukaan IMF antaa Argentiinalle 12,5 miljardin dollarin arvosta lainaa, jotta maa voi järjestellä uudelleen valtavaa ulkomaista velkaansa. IMF:n pääjohtaja Horst Köhler sanoi pitkän neuvottelukierroksen päätteeksi suosittavansa, että järjestön johtokunta hyväksyy sopimuksen.
Ulkomaista velkaa maalla on kaiken kaikkiaan noin sata miljardia.
Devalvaatio
heilautti hintoja
Vuoden 2001 loppupuolella tehty epätoivonen peson devalvaatio oli monien mielestä ilmaa puhdistava. Asetettiinhan peso tavallaan omille raiteilleen, kun se oli dollariin sidottuna kulkenut valuuttamarkkinoilla vahvasti yliarvostettuna jo pitkään. Toimenpide sekoitti maan talouden entisestäänkin. Tuontitavarat kallistuivat yhdessä yössä noin 300 prosenttia, mukaan lukien tuontilääkkeet ja muut elämän laadun kannalta välttämättömimmät tuotteet.
Vuoden 2002 kokonaisinflaatioksi laskettiin huikeat 41 prosenttia.
Epätoivo kulminoitu mielenosoituksiin ja rikollisaaltoon, joiden teot kohdistuivat lähinnä instituutioihin.
"Pankkirakennukset panssaroitiin teräksellä ja aseelliset vartijat ja sotilaatkin olivat niiden ulkopuolella koko ajan. En ole vastaavaa täällä nähnyt koskaan ja tuskin muuallakaan näin kireäksi on mennyt", uskoo Buenos Airesissa kolmisenkymmentä vuotta asunut Marjatta Nieminen.
Hän kertoo, että hallitus jäädytti kaikki pankkivarannot - myös yksityisten tilit - pelätessään valuutan virtaavan ulos maasta.
Pankit ovat olleet liikkeissään äärimmäisen varovaisia. Edelleenkin pk-yritysten lainoittaminen tuntuu pankinjohtajista erittäin riskialttiilta, jopa mahdottomalta. Varovaisia ollaan myös yksityisten asuntolainoissa.
Turistivirtakin
antaa elvytystä
Suuren devalvaation ansiosta vastaavasti argentiinalaiset tuotteet halpenivat ja vienti elpyi välittömästi. Maahan alkoi virrata myös ulkomaista valuuttaa sijoitusten muodossa.
Suuren maan talous nojaa pieniin elementteihin. Jopa turistien rahapussista jää maahan tätä nykyä huomattavasti aikaisempaa enemmän kipeästi tarvittavaa valuuttaa.
Alkuvuoden 2003 aikana pääkaupunki Buenos Airesin turistivirta on kasvanut peräti 24,7 prosenttia eli kaupungissa on pistäytynyt noin pari miljoonaa turistia enemmän kuin aikaisempina vuosina.
Oikean suunnan ennusmerkkinä voidaan myös pitää suhdannebarometriä, jonka mukaan kuluttajahinnat Argentiinassa pysyivät elokuussa muuttumattomina.
Siirtolaistaustansa vuoksi monet argentiinalaiset ovat jättäneet kotimaansa ja muuttaneet esi-isiensä maihin, etupäässä Espanjaan, Israeliin ja Australiaan.
Presidentti Kirchnerin Peronisti-puolue sai syyskuussa vahvistusta toimilleen, kun sen edustajat valittiin jatkamaan strategisesti tärkeissä väliportaan hallinnon tehtävissä.
Buenos Airesin provinssin kuvernööri Felipe Sola sai mandaatin jatkokaudelle. Pesti on merkittävä, asuuhan provinssissa lähes kolmannes koko Argentiinan 36-miljoonaisesta kansasta.
Buenos Airesin pormestarina jatkaa Anibal Ibarra, joka myös kuuluu Kirchnerin leiriin. Hän peittosi toisella äänestyskierroksella haastajansa, Mauricio Macrin. Näiden kilpakumppaneiden televisioväittelyt olivat verbaalisti värikästä katsottavaa ja ne myös jakoivat miljoonakaupungin asukkaat reilusti kahteen leiriin.
Merkille pantavaa oli, että suositun jalkapallojoukkueen Boca Juniorsin puheenjohtajana toimivalla Mauricio Macrilla oli puheissaan paljon annettavaa. Kritiikeistään kuuluisaksi tullut Macri kuuluu koko Argentiinan varakkaimpiin perheisiin. Miljardööri-isä Macri jätti monien muiden tavoin maan ja johtaa nyt liikeimperiumiaan naapurimaasta Uruguaysta käsin.
Niinpä Macrin peräänkuuluttama tukipaketti köyhälle kansanosalle otettiin monella taholla vastaan epäuskoisesti.
Saatu tuki onkin Kirchnerille valtakautensa pitkäikäisyyden kannalta ainoa vaihtoehto. Tukea tarvitaan myös kongressilta, jotta elvytystoimet tehoavat maassa, jossa kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella elää tätä nykyä puolet kansasta.