Areena toi touhua Hyrk­kiin

Hyrkin koulun pihalla kaikuu iloinen nauru. Poikien ja tyttöjen sekajoukkueet pelaavat jalkapalloa areenassa, tyttöryhmä kiikkuu, eikä kiipeilytelinekään saa olla rauhassa ruokavälitunnilla. Näkee, ettei oppilaita tarvitse käskeä liikkumaan, kun koulun piha on tehty houkuttelevaksi.

Hyrkin koulun pihalla kaikuu iloinen nauru. Poikien ja tyttöjen sekajoukkueet pelaavat jalkapalloa areenassa, tyttöryhmä kiikkuu, eikä kiipeilytelinekään saa olla rauhassa ruokavälitunnilla. Näkee, ettei oppilaita tarvitse käskeä liikkumaan, kun koulun piha on tehty houkuttelevaksi.

Areena on 15 x 30 metrinen "kaukalo", jonka pinta on hiekkatekonurmea. Kummassakin päässä on sekä jalkapallomaali että koripallokori. Päädyt ovat sen verran korkeat, ettei jokainen laukaistu pallo painu heti metsään.

Pelkkä areena ei tekisi Hyrkin koulun pihasta toimivaa kokonaisuutta. Siihen kuuluvat myös nykyaikaiset kiipeilytelineet, keinut, iso hiekka-alue, metsikkö, leikkimökit, kota sekä heti pihasta lähtevät ladut ja suunnistusreitit.

"Jos kerran koulun pitää olla kylän olohuone, tämä olkoon sitten yhteinen terassi. Ympärivuotinen lähiliikuntapaikka on meille enemmän kuin koulun piha", rehtori Markku Matveinen kehuu.

"Eikä tätä ikinä olisi saatu ilman kotien, koulun ja Muhoksen kunnan eri hallintokuntien saumatonta yhteistyötä", Matveinen lisää.

Areena ja sen ympäristö on niin suosittu, että käyttäjävuoroja on pitänyt porrastaa. Lähiliikuntapaikkaa käytetään aamuvarhaisesta iltamyöhään.

"Iltakäyttäjät ovat haaste. Heidän pitää saada tuntemaan vastuunsa yhteisestä omaisuudesta, ettei paikkoja rikota tai sotkea. Korisukkia ja ikkunoita on jo rikottu, eikä se palvele ketään. Kunnossapidossa ovat vanhemmat mukana", Matveinen sanoo.



Kehittäjän apua
on saatavissa


Hyrkin koulun ja monen muun Oulun ja Lapin läänin lähiliikuntapaikan kehittämisessä on ollut mukana alusta saakka Lassi-Pekka Risteelä. Hän toimii Pohjois-Pohjanmaan liikunnan (PoPLi) lasten liikunnan päällikkönä. Hänen vastuualueellaan ovat lähiliikuntapaikat.

"Olen tosiaankin sitä varten, että konsultoin kuntia lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa. Näin vältetään monet virheet, joista muualla on jo opittu. Tällä hetkellä apu on kunnille maksutonta, palkkani maksajina ovat opetusministeriö ja Nuori Suomi."

Risteelän mielestä lähiliikuntapaikka on helppo piirtää paperilla, mutta suunnitelmat pitää sovittaa ympäristöönsä.

"Ei liene järkevää, jos heti jalkapallomaalin takana on ikkuna tai vaikka pienempien leikkialue. Samoin pitää miettiä esimerkiksi lasten kulkusuunnat liikuntapaikalle", Risteelä sanoo.



Parikymmentä
hanketta vuodessa


Lähiliikuntapaikat ovat nyt muotiasia. On havahduttu, ettei asvalttipiha riitä energisille koululaisille välituntipaikaksi.

"Hankkeita toteutetaan parikymmentä vuodessa. Huippuvuosi taisi olla 2005, jolloin tehtiin 27 uutta lähiliikuntapaikkaa tälle alueelle. Tällä hetkellä erilaisessa vaiheessa on kolmisenkymmentä lähiliikuntapaikkaa", Lassi-Pekka Risteelä sanoo.

Risteelä nimeää aikailematta kunnat, joissa on oltu erittäin aktiivisia: "Muhos, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo ja Kajaani. Oulu on oma lukunsa: kaikkien päiväkotien pihat alkavat jo olla kunnossa. Valitettavasti täysin mustia kuntia mahtuu joukkoon aika monta. Ne ovat sellaisia, joissa ei kyetä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön: opetustoimi, liikuntatoimi ja tekninen toimi puuhaavat kaikki omassa pikku nurkassaan."

Rehtori Matveisen mukaan avainsana on yhteistyö.

"On ihan eri asia, kun asiat perustellaan ja valmistellaan kunnolla kuin että joku rehtori menee lautakunnan eteen vaatimaan rahaa koulunsa pihalle. Ei se ole uskottavaa."

Ilmoita asiavirheestä