Lahti Lahden Pelicansin päävalmentaja Hannu Aravirta nousi torstaina kaikkien aikojen kokeneimmaksi valmentajaksi jääkiekon SM-liigassa, kun hän sai vyölleen 633:nnen runkosarjaottelun. Edellinen ennätys 632 ottelua oli Hannu Jortikan nimissä.
- Tuntuu etuoikeutetulta, kun on tuollainen määrä pelejä suomalaisessa jääkiekossa, Aravirta kertoo puhelinhaastattelussa tyytyväisenä.
Aravirta kiinnostui valmentamisesta jo pelaajauransa alkutaipaleella, kun hän kävi 1970-luvulla korkeimpia mahdollisia jääkiekkokursseja. Laitahyökkääjän ura Oulussa käynnistyi kuitenkin sen verran mainiosti, että valmentaminen jäi taka-alalle. Kiinnostus aiheeseen kohosi uudestaan, kun Aravirta 1980-luvun alussa palasi Ruotsista Suomeen.
- Kärpät ehdotti minulle viimeistä edellisenä pelivuotenani, että lopettaisin pelaamisen ja ottaisin joukkueen valmennuksen kontolleni. En silloin tuntenut olevani valmis, Aravirta muistelee.
Lopullisen sysäyksen antoi Pentti Matikaisen tulo Ouluun vuonna 1983.
- "Penahan" oli yksi ensimmäisiä ammattivalmentajia Suomessa, näin läheltä mitä ammattivalmentaminen on. Kakkosvalmentajana meno oli silloin aika kitkatonta. Noihin aikoihin Suomessa alettiin kuitenkin pikkuhiljaa siirtyä kulttuuriin, että kakkonen ei ole vain kiekkojen kerääjä.
Liigajoukkueen ykkösvalmentajana Aravirta debytoi kaudella 1988-89, kun hän valmensi JyPHT:n komeasti hopealle.
- Siirtymiseni ykkösvalmentajaksi sujui hyvin, sillä olin ollut kaksi vuotta A-junioreiden valmentaja. Pääsin vähän piillossa harjoittelemaan omia juttuja, kun en ollut tulospaineessa. Toiminnallisestihan A-juniorit ovat hyvin lähellä liigajoukkueiden harjoittelua, malli harjoitella ympäri vuoden on hyvin samantapainen ja harjoituksia on suunnilleen yhtä paljon.
- Jälkeenpäin ajateltuna tein ehdottomasti oikein, kun en hoppuillut ykkösvalmentajan tehtävän kanssa. Etelä-Suomen joukkueista tuli paljonkin kyselyjä, mutta en tuntenut silloin olevani valmis, Aravirta muistelee.
Johtajuus, ahkeruus ja yhteistyö
Kokemus jääkiekon parissa on luonut Aravirralle selvän kuvan, millainen on hyvä valmentaja. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee johtajuus, josta Aravirralla on kertoa esimerkki jääkiekon ulkopuolelta.
- Yksi isoimpia esikuviani on ollut yläasteen ja lukion rehtorit Oulussa. Näin miten herrat pyörittivät 150 opettajan "joukkuetta". Johtamisessa itsessään ei ole eroa oli sitten kyse siviilityöpaikasta tai jääkiekkojoukkueen valmennuksesta. Molemmissa kyse on ihmisten yhteistyöstä ja rooleista.
- Johtajuuden lisäksi tärkeitä ominaisuuksia ovat ahkeruus ja yhteistyön aikaansaaminen muun johdon ja pelaajien kanssa. Pitää osata delegoida ja luottaa ympäristöön. Tasapuolisuus pelaajia kohtaan on myös tärkeää.
Pelaajataustaa Aravirta ei pidä ehdottoman tärkeänä valmentajille.
- Curt Lindström on hyvä esimerkki siitä, että valmentamaan pystyy vaikkei olekaan itse pelannut. "Curre" on valmentanut seurajoukkueissa ja maajoukkueissa, ja voittanut kaksi maailmanmestaruutta. Hän osaa nippanappa luistella sen verran, että pysyy hengissä harjoituksissa.
- Tietenkin se auttaa ymmärtämään lajia, jos on itse pelannut liigatasolla. Silloin ymmärtää pelaajien eri roolit ja tilanteet joihin he joutuvat, Aravirta luonnehtii.
KUVATEKSTI: SM-liigan kokenein valmentaja Hannu Aravirta kertoo, että hänellä on virtaa jatkaa vielä vaikka viisi vuotta lajin parissa.