Ara­vir­ta ih­met­te­li ai­lah­te­le­vaa tuo­ma­ri­lin­jaa

Suomen MM-jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Hannu Aravirta yhtyi niihin, joita närästi Venäjä–Suomi-välierän aikana ailahdellut tuomarilinja. Pilli poltti ottelun jämäkästi aloittaneen päätuomari Scott Hutchinsonin suussa.

Kanadalainen Hutchinson kitki ensimmäisen erän vihellyksillään estämiset ja mailakoukut tarkasti pois. Tuloksena oli Venäjälle kuusi kahden minuutin jäähyä ja suomalaisille kaksi.

Suomen molemmat maalit olivat seurausta Hutchinsonin avauserän tuomioista. Jere Karalahti iski ylivoimalla Leijonille 1–0, ja toisen erän alussa Niklas Hagman rankaisi Aleksander Prokopjevin ennen taukoa ottamasta kaksiminuuttisesta.Jatkossa Hutchinson pehmensi linjaansa. Kolmannessa erässä peli muistutti muutamissa vaihdoissa Venäjän pääsarjan ottelua. Leijonat joutui sopeutumaan vastustajan alituisiin koukkimisiin ja poikittaisiin mailoihin.

”En ymmärrä, miten tuomarilinja voi muuttua noin paljon yhden ottelun aikana”, Aravirta puuskahti, eikä aivan syyttä.

Esimerkiksi Niklas Hagmania otettiin varsinaisen 60-minuuttisen lopussa törkeästi poikittaisella mailalla. Hagman oli kuitenkin muutama minuutti aiemmin hankkinut jäähyherkälle Prokopjeville 2+2 minuuttia, joten Hutchinson ei lämmennyt lisärangaistuksille.

”Moni pelaajistamme sai maistaa poikittaista mailaa maalin edessä. Hutchinson ei pitänyt kiinni linjastaan, jolla hän ottelun aloitti”, Aravirta moitiskeli välierän päätuomaria.

Yhtä karvasta viimeksi 1994

Venäjä-tappiossa oli suomalaisille karvain mahdollinen maku. Leijonat oli edellisen kerran hävinnyt rangaistuslaukauskilpailun MM-kaukalossa Italian Milanossa 1994. Tuolloin Mika Niemisen epäonnistunut rangaistuslaukaus käynnisti Kanadan kultajuhlat tiukan MM-finaalin ratkettua.

Aravirta oli Milanossa 1994 Leijonien kakkosvalmentaja. Nyt hän joutui toteamaan suojattiensa tappion ykköskäskijän paikalta.”Tämä on kova tapa hävitä MM-välierä ja pudota loppuottelusta. Tällä kertaa meille lankesi häviäjän rooli”, Aravirta nieleskeli.

Suomi hallitsi välieräottelua ylivoimaisesti. Laukaukset menivät Leijonille 45–12.

Venäjällä ei kymmenen minuutin jatkoajalla ollut muuta tarkoitusta kuin pitkittää ratkaisu rangaistuslaukauskilpailuun. Sen myönsi Venäjän päävalmentaja Boris Mihailovkin.

”Me pelasimme vain voitosta”, Mihailov sanoi tuttu, jäykkä virne suupielessään.

Suomelle rangaistuslaukauskilpailu tuntui peruuttamattomassa lopullisuudessaan epäoikeudenmukaiselta.

”Venäjä kyttäsi jatkoajalla vain rankkarikilpailua”, Aravirta nurisi.

”Mielestäni rangaistuslaukaukset eivät ole jääkiekon kannalta hyvä tapa ratkaista voittajaa. Olisi parempi pelata siihen saakka, että jompi kumpi joukkueista tekee maalin”, Aravirta totesi.

Tshekki kokisaman kohtalon

Rangaistuslaukausmahdollisuus oli kuitenkin tiedossa jo ennen MM-turnausta. Suomella oli maalipaikkoja ratkaista välierä varsinaisella peliajalla.

”Tshekki putosi Venäjää vastaan puolivälierässä vähän samanlaisen pelin hallinnan jälkeen”, Aravirta pohti.”Jos ottelua hallitseva joukkue ei saa aikaan kahden maalin johtoa, vastustajan kyttäysmahdollisuus kasvaa.””Jos olisimme nykäisseet Venäjää vastaan 2–0- tai 3–1-johdon, pelin luonne olisi tänään muuttunut”, Aravirta mietti jälkiviisaasti.