Isoihin aravavuokra-asuntoihin on vaikea saada asukkaita. Kaukana ovat ajat, jolloin Oulussakin jonotettiin kolmiota tai neljän huoneen kämppää. Tällä hetkellä Oulussa on tyhjillään kymmeniä asuntoja.
Kaupungin vuokrataloyhtiön Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Risto Korpi sai heinäkuussa tehdä tosissaan töitä, että sai Rajakylän peruskorjattuihin rivitaloihin asukkaat. Nyt hän voi huokaista helpotuksesta, sillä yksikään asunto ei ole enää tyhjillään.
Koko maassa on arviolta 5 000 asuntoa ilman asukkaita. Tarkkaa määrää on vaikea hankkia, koska yleishyödylliset yhteisöt eivät mielellään kerro lukuja: tyhjät asunnot ovat huonoa mainosta.
Koko maata koskevia todellisia lukuja odotellaan syksyllä, kun valtion asuntorahaston (ARA) selvitys valmistuu.
Aika tehnyt
tehtävänsä
Yksiöt ja kaksiot menevät yhä kohtuullisesti "kaupaksi", mutta isoista onkin jo isommat murheet. Syitä tilanteeseen on useita. Sivakka Oy:n toimitusjohtaja osoittaa sormella etenkin aravalainajärjestelmää. Se on hänen mielestään tullut tiensä päähän. "Päättäjät eivät kuitenkaan uskalla lakkauttaa systeemiä. Se on poliittisesti hyvin vaikea paikka", Korpi tietää.
Hän uskoo, että ilman päätöksiäkin aravajärjestelmä kuolee ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Ennalleen se ei ainakaan koskaan enää tule, hän uskoo. "Järjestelmä oli ennen loistava tilaisuus. Nyt pankista saa rahaa samalla korolla, halvemmallakin."
Ongelman ydin on siinä, että vanhojen aravalainojen epäedullisia ehtoja ei ole muutettu. Esimerkiksi Sivakka on korvannut vanhoja aravalainoja eri rahoituslaitoslainoilla 25 miljoonan euron edestä. Nyt Oulun kaupunginvaltuusto myönsi Sivakalle omavelkaisen takauksen 26 miljoonan euron lainoille, jotta vuokrataloyhtiö voi järjestellä lainoitustaan uudelleen. Eli jatkaa pöydän putsaamista ongelmalainoista.
Moni vuokrataloyhtiö on pelästynyt tilannetta ja ryhtynyt supistamaan aravarakentamista tai päättänyt lopettaa sen kokonaan. Näin myös Sivakka. Tästä eteenpäin lähdetään rakennustöihin vain vapaarahoituksen ja korkotuen voimin.
Samalla rahalla
omaan kotiin
Toisaalta asuntomarkkinoilla on nyt kyse terveestä ilmiöstä. Arava-asuntoja on tarjolla yllin kyllin, ja vapaiden markkinoiden vuokrataso on lähtenyt laskuun. "Markkinat toimivat. Tilanteesta hyötyvät asunnon tarvitsijat", Korpi sanoo.
Halvat korot ovat ohjanneet ihmisiä pankinjohtajan puheille. Risto Korpi sanoo, että on ihan selvää, että ihmiset laskevat. Miksi maksaa arava-asunnosta 600 euron kuukausivuokraa, jos oman asunnon kuukausikulut eivät rasita kukkaroa juuri vuokraa enempää.
"Vuoto isoista aravista omiin käy kiivaana."
Jotta isot aravavuokra-asunnot saataisiin pidettyä asuttuina, on Risto Korven mielestä ihan pakko tasoittaa vuokria isojen ja pienten asuntojen välillä.
Kyse ilmiössä on myös kansalaisten vaatimustason nousemisesta. Perusparannuksia vanhoihin taloihin tehdään jatkuvasti, mutta kosmeettiset korjaukset eivät enää aina riitä.
Alueiden vetovoima vaihtelee: isotkaan remontit eivät paranna tilannetta, jos alue koetaan huonoksi. Imagon korjaaminen onkin jo perusparannusta vaikeampi juttu.
Puskutraktoria odotellessa
Oulussa on päädytty kahden aravakiinteistön purkamiseen. Risto Korpi sanoo, että periaatepäätökset on tehty, koska rakennukset ovat tulleet tiensä päähän. 26 vuotta sitten valmistunut Melojantie 5 oli alun pitäen Oulun asuntomessujen kokeilukohde. "Siinä mättää kaikki", Korpi sanoo. Toinen puskutraktoria odottava kiinteistö on Kaukovainiolla Kultatie 3.
Purkupäätöksen alla olevien talojen tekninen käyttöikä on vielä pari vuotta. Sen ajan ne pyritään pitämään asuttavassa kunnossa. Valtion aravalainoituksella aikanaan rakennettuja kiinteistöjä ei ole Suomessa yksittäistapauksia lukuunottamatta ennen purettu. Ruotsissa sen sijaan vanhojen, huonoksi havaittujen elementtitalojen hajottaminen on tavallista.
Tiina Haapalainen on asunut avomiehensä kanssa Melojantiellä kymmenen vuotta ja kotiutunut alueelle. Remontin tarvetta olisi ollut joka vuosi, mutta purku-uhan takia kaupunki ei ole toimeen ryhtynyt eikä Haapalainen ole itsekään siihen tohtinut alkaa.
Asunnossa on vesivahinkoja ja ikkunoiden kanssa on ollut ongelmia, mutta mitään yksittäistä, elämistä estävää vikaa Haapalainen ei asunnosta löydä. Halpa vuokra panee katselemaan vikoja läpi sormien. Kaupunki pyytää 74 neliöstä Melojantiellä vain 400 euroa. Vuokra on pysynyt samana kymmenen vuotta.
Vaihtuvuus aravavuokrataloissa on suurta. Toimitusjohtaja Risto Korpi ymmärtää syyt, mutta työtä se vuokrayhtiössä teettää. Takavuosina asunnoista vapautui vuositasolla 12-13 prosenttia, nyt 20 prosenttia.
"Heinäkuussa vapautui 170 asuntoa. Yhtäkin asuntoa tarjottiin 20 hakijalle ennen kuin tärppäsi. Veihän se aikaa"; Korpi kertoo. Hän korostaa kuitenkin, että tilanne on asunnon tarvitsijoiden kannalta hyvä. "Perhe, joka muuttaa Ouluun, saa kuukaudessa viisi asuntoa valittavakseen", Korpi lupaa.