Kuntiin kiihkeinä teollistumisvuosikymmeninä rakennettujen aravavuokra-asuntojen tulevaisuus on muuttumassa. Aravavuokrataloja muutetaan nyt ripeään tahtiin muun muassa omistusasunnoiksi ja palveluasunnoiksi. Joidenkin huonokuntoisimpien asuintalojen kohtalona on myös purkaminen.
"Radikaaleja toimenpiteitä on tehtävä tai muuten talojen ylläpidosta seuraa huonoja taloudellisia vaikutuksia", Valtion asuntorahaston (ARA) ylitarkastaja Marianne Matinlassi hoputtaa.
Valtion asuntorahasto on rahoittanut Suomessa kaikkiaan 400 000 aravavuokra-asunnon rakentamista. Rakentamishuippu koettiin 1960-1980-luvuilla, jolloin Suomi teollistui ripeää tahtia ja työläisille tarvittiin asuntoja. Kaikki ovat kuulleet sanan aravavuokratalo. Halpaa rakentamista ja halpaa asumista. Yksinkertaistettuna.
Nyt Valtion asuntorahasto tukee arava-asuntojen muutostöitä korkotukilainoilla sekä investointi- ja hissiavustuksilla.
"Parhaimmillaan tuki on suoraan tukea kuntien sosiaalipalveluille, kun aikaisemmin vuokra-asuntokäytössä olleita asuntoja muutetaan palveluasunnoiksi ja ihmisiä pystytään siirtämään niihin laitospaikoilta", Marianne Matinlassi mainitsee.
Käyttöaste nousuun
Etenkin muuttotappiokunnissa aravavuokra-asuntoja nököttää tyhjillään. Asukkaiden lisäksi moni koti huutaa tuunaamista, muuttamista nykyaikaisemmaksi. Aika on yksinkertaisesti ajanut arava-asuntojen ohi.
Valtion asuntorahasto on vuosien 2005-2007 aikana vetänyt niin sanottua Käyttöaste-projektia, jonka tarkoituksena on ollut puuttua joutokäynnillä seisoviin aravavuokra-asuntoihin. Mukana muutostalkoissa on ollut 40 kuntaa eri puolelta Suomea.
"Kuntien kanssa olemme kahden vuoden aikana käyneet läpi toimenpideohjelman, jossa on arvioitu aravavuokra-asuntojen kunto ja tulevat toimenpiteet. Pienimmillään arava-asuntojen käyttöaste oli projektin alussa 65 prosenttia. Kahdessa vuodessa olemme saaneet nostettua käyttöasteen lähelle sataa", Valtion asuntorahaston ylitarkastaja Marianne Matinlassi kertoo.
Käyttöastetta on nostettu muuttamalla asuntojen käyttötarkoitus. Näin tehtiin esimerkiksi Pellossa, jossa 1979 rakennettu kerrostalo muutettiin tehostetun palvelun asunnoiksi ikäihmisille ja kehitysvammaisille.
Aravavuokra-asuntoja on myös myyty yksityisille hyvällä menestyksellä. Esimerkiksi Kolarissa on loppusuoralla arava-asuntojen myyminen kaivosyhtiölle ja yksityisille. Asuntojen kysyntä ylitti tarjonnan.
Raahessa projekti poiki mittavan hankkeen Kummatin asuinalueelle, joka rakennettiin aikoinaan Rautaruukin terästehtaan aiheuttamaan suureen asuntotarpeeseen. Alue saa nyt kokonaan uuden ilmeen, kun asuntojen määrää vähennetään osittaisella purkamisella ja asuntojen kunnostamisella.
Hyvä vauhti päällä
Valtion asuntorahaston kaksivuotisen projektin aikana Suomessa olevasta 4 700 tyhjästä aravavuokra-asunnosta noin 200 on purettu, 200 asunnon käyttötarkoitusta on muutettu ja noin 1 600 asuntoa on myyty. Lisäksi noin tuhannessa asunnossa on jokin toimenpide parhaillaan menossa.
"Muutosprosessi on hyvässä vauhdissa. Projektissamme mukana olleiden kuntien lisäksi monet muut kunnat ovat kunnostautuneet aravavuokra-asuntojen uusimisessa. Esimerkiksi Oulun Tuiraan on haettu aravarajoituksiin vapautuksia. Siellä vanha aravavuokra-talo haluttaisiin myydä ja tuoda sillä tavalla uutta imua vuokra-asuntovaltaiselle alueelle", Valtion asuntorahaston ylitarkastaja Marianne Matinlassi kertoo.
Valtion asuntorahaston kaksivuotiseen projektiin osallistuivat Oulun läänistä Nivala, Haapavesi, Raahe ja Suomussalmi sekä Lapin läänistä Kolari, Kemijärvi, Rovaniemi, Simo, Sodankylä, Tornio ja Pello.
Projektin tuloksia esitellään 15.-17. lokakuuta pidettävässä laivaseminaarissa, jossa käydään läpi eri puolilla maata toteutettuja ratkaisuja ja niihin liittyviä valtion tukimuotoja.