Aravan jälkeen ai­ka­pom­mi

Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs odottaa aravakoron alennuksen ehkäisevän kuntien haluja muuttaa lainojaan vapaarahoitteisiksi. Samalla hän varoittaa kuntien konvertoimissa asuntolainoissa piilevästä aikapommista.

Helsinki

Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs odottaa aravakoron alennuksen ehkäisevän kuntien haluja muuttaa lainojaan vapaarahoitteisiksi. Samalla hän varoittaa kuntien konvertoimissa asuntolainoissa piilevästä aikapommista.

Kunnat ja yhteisöt muuttivat aravalainojaan pelkästään menneenä vuonna pankkilainoiksi lähes 600 miljoonan euron edestä. Jo vuonna 2001 kunnat vaihtoivat aravalainojaan edullisempiin markkinakorkoihin maksamalla asuntorahastolle odottamatta takaisin 200 miljoonaa euroa.

Etenkin Lahti, Espoo, Jyväskylä ja Hämeenlinna, mutta myös Oulu ja Tornio, ovat tehneet kymmenien miljoonien eurojen ylimääräiset lyhennykset Asuntorahastolle. Esimerkiksi Oulun Sivakan osalta ylimääräinen lyhennys nousi viime vuonna 26 miljoonaan euroon.

Myös tämän vuoden alussa sama jatkui, Ijäs tietää. "Kuinka moni olisi jättänyt tekemättä, jos olisi tiennyt, että aravaehdot muuttuvat." Uusitut ehdot ovat nippa nappa siinä rajalla, että vaihtoon viitsitään kunnissa ryhtyä.



Ero markkinakorkoihin pitää selventää


"Aravaa tarvitaan, jos Suomesta halutaan asumisen mallimaa", ylijohtaja uhmaa aravaa kohdannutta yleistä lopettamismielialaa ja tarjoaa tähän käyttöön asuntorahaston runsaan 10 miljardin euron saatavakantaa. Hyvin tietäen, että myös valtiovarainministeriö silmäilee moista summaa ahnaasti.

Ministeri Suvi-Anne Siimeksen (vas.) alkuperäinen aravaehdotus olisi ollut sovittua pienempikorkoisempi. Edelleen Ijäs kaipaisikin järjestelmään etenkin läpinäkyvyyttä, joka korostaisi aravan eroavan markkinakoroista. "Olisin laittanut aravalainojen koroksi 12 kuukauden euriborin miinus vaikka 0.2."

Myös erikoiskäyttöön, vaikkapa dementikkojen erityispalvelutalojen rakentamiseen tarkoitettua rahoitusta pitäisi parantaa.

Mutta karsittunakin viimeviikkoinen aravauudistus tuotti silti edes vanhalle asuntokannalle hyvät korjaukset. Uustuotannossakin on hyvää se, että lainaa lyhennetään jatkossa ensimmäisestä vuodesta alkaen.

Vuokralaisille taas uudistus lupailee periaatteessa noin 20 sentin alennusta neliövuokraan maaliskuun alusta alkaen.

Aravarahoitettujen perusparannusten leikkaaminen kokonaan pois tuli asuntorahastolle täytenä yllätyksenä. Aravapäätöksen loppumetreillä rustattiin kuin tyhjästä lausuma, jonka mukaan perusparannuksen aravalainoituksesta luovuttaisiin vuoden 2004 alusta kokonaan.

"Se on raju muutos. Varmaan yksi elementti, jolla päätöstä ostettiin", Ijäs epäilee. "Se on todella huono päätös, kun yhä enemmän siirrytään olemassaolevan asuntokannan ylläpitoon."

"Tämä on laajaa Suomea koskeva ikävä kannanotto", Ijäs arvioi. Sillä Oulua lukuunottamatta etelän kasvukeskusten ulkopuolella tuskin enää rakennetaan uutta: "Toivottavasti uusi hallitus ja eduskunta on tässä suhteessa viisaampi."

Kummallinen lausuma on siksikin, että normaalisti perusparannusta on käytetty suhdannepolitiikan välineenä. Lisäksi on tuore kansainvälinen asuntoselvityskin juuri arvostellut Suomea siitä, ettei meillä panosteta peruskorjaukseen.

Jatkossa peruskorjaukset siirtyisivät pelkän korkotuen varaan. Tähän tähtää osaltaan uusi 40-prosenttinen korkotukijärjestelmä, jota tarjotaan kaikille taloyhtiöille maaliskuusta alkaen.

Ylijohtaja Ijäs on muuten ihan tyytyväinen siihen, että tuetut vuokra-asunnot ovat osin ylituloisten käytössä. Karkean arvion mukaan jopa 10-15 prosenttia vuokralaisista voitaisiin periaatteessa varsinkin Helsingissä häätää pois tulotasonsa takia.

Jos tähän mentäisiin, ei seurauksia ajateltaisi. Sillä niin kauan kuin vuokratalojen asukkaat pysyvät heterogeenisinä, ei Suomessa ole slummeja, Ijäs sanoo. "Ei kannata hetken huumassa hyvää tilannetta heikentää."

Ympäristöministeriössä istuu parhaillaan työryhmä, joka miettii kansainvälisen asuntoevaluaation jälkeen esimerkiksi porkkanoita juuri ylituloisten houkuttamiseksi pois aravataloista.

Talon maineen palauttaminen vaikeiden sosiaalitapausten jäljiltä olisi kuitenkin paljon suurempi ja kalliimpi ongelma, kuin jokunen liikaa ansaitseva vuokralainen. Talo esimerkiksi pitäisi ylikorjata, että saataisiin jälleen houkuteltua haluttuja asukkaita, Ijäs varoittaa. "Tätä ei kukaan ole ottanut riittävän vakavasti."

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä