Aravalainoitettujen ja korkotuettujen rakennuskohteiden valvonnasta Valtion asuntorahastossa (ARA) 1990-luvulla vastanneiden näkemykset rahaston määräyksistä ja ohjeistuksista sekä niiden toteutumisesta menivät pahasti ristiin maanantaina Oulun käräjäoikeudessa jatkuneessa Riihi-säätiö- oikeudenkäynnissä.
Todistajina kuultujen kolmen päällikkötason virkamiehen käsitykset muun muassa hankkeiden todellisten rakennuskustannusten ilmoitusvelvollisuudesta ARA:aan poikkesivat toisistaan.
Ensimmäisenä kuullun ARA:n entisen yli-insinöörin mielestä rakennuttajan ei tarvinnut kertoa rahastolle, mikäli toteutuneet rakennuskustannukset alittivat ARA:n osapäätöksessä kohteeseen hyväksymän hankinta-arvon. Hänen mielestään pelkkä ilmoitus siitä, että kohde on toteutunut ARA:n hyväksymissä raameissa, riitti virastolle.
"Jos rakennuttaja kykeni toteuttamaan urakan halvemmalla kuin osapäätöksessä oli sovittu, hän voi pitää erotuksen omana rakennuttajapalkkionaan tai käyttää sen kohteena olleen taloyhtiön hyväksi", todistajana kuultu yli-insinööri totesi. Hän valvoi ja ohjasi ARA:n rakennushankkeiden toteutumista Oulun läänissä 1990- luvun puolivälin jälkeen jolloin nyt oikeudessa käsiteltävänä olevat kohteet pääosin rakennettiin.
Myöskään kohteiden hyväksyttyjen hankinta-arvojen ylityksiä ei seurattu ARA:ssa suurennuslasin kanssa, mikäli ne eivät olleet "kohtuuttomia". Suotavaa se ei todistajan mukaan kuitenkaan ollut.
Syyttäjän todistajana kuultu yli-insinööri totesi, että "Kannisen toiminta oli hyvin ammattimaista". Esitutkinnassa runsaat neljä vuotta sitten hänen käsityksensä tämän menettelytavoista oli tyystin toinen.
Kaksi muuta entistä aralaista olivat toisilla linjoilla: heidän pääsanomansa oli, että ARA edellytti todellisten toteutuneiden kustannusten erittelyä ja ilmoittamista rahastolle. Mikäli ne olivat hyväksyttyä suuremmat tai pienemmät se vaikutti lopullisen lainan määrään. He torjuivat myös Riihi-säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden väliset rakennusaikaiset lainat arava- ja korkotukilain vastaisina.
Syyttäjän ja asianomistajana jutussa olevan ARA:n käsitys on, että rahastolle on annettu tietoisesti väärää tietoa jo rakennuskohteiden hakemusvaiheessa. Kannista syytetään kaikkiaan 12 törkeästä avustuspetoksesta.