Joensuun yliopistoon osa-aikaiseksi professoriksi nimitetty Pentti Arajärvi joutui tiedotusvälineiden linssien polttopisteeseen presidenttiparin maakuntamatkalla torstaina.
Hämeenlinnaan ja Tampereelle suuntautuneen matkan teemana oli nuorison kiinnostuksen herättäminen eduskuntavaaleja kohtaan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi seurasivat mm. kouluissa järjestettävien nuorisovaalien kampanjointia.
Tampereella Sammon lukiossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa lehdistöä kiinnosti, aikooko tohtori Arajärvi nyt muuttaa Joensuuhun. Halonen käänsi puheenvuoron puolisolle ja naureskeli odottavansa mielenkiinnolla vastausta.
Kun Arajärvi selvitti, että hän ei aio ainakaan pysyvästi muuttaa Joensuuhun vaan turvautuu liikennevälineisiin, Halonen vaikutti selvästi huojentuneelta.
Arajärvi väitti, että hän ei kysynyt rouvalta lupaa viran vastaanottamiseen "Mutta keskustelin hänen kanssaan", tohtori myönsi.
Halonen suhtautui ymmärryksellä puolison menoihin. "Arajärvi on muutenkin ollut aika paljon liikenteessä", hän paljasti.
Määräaikaisuus sopii hyvin
Pentti Arajärven mukaan Joensuuhun lähtö johtui siitäkin, että sosiaalioikeuden oppituoleja ei ole paljon avoinna.
"Virka tarjoaa mahdollisuuksia tutkia sosiaalioikeutta ja opettaa sitä. Lisäksi se sopii tähän elämäntilanteeseen sillä lailla, että professorin työtä voi osittain tehdä haluamanaan aikana ja haluamassaan paikassa", hän kertoi.
"Isoja osia työstä voi tehdä viikonloppuina ja öisin. Osa-aikainen tekee jonakin päivänä koko päivän ja toisena ei mitään."
Professuuri on kahdeksi vuodeksi. Määräaikainen työ sopii Arajärvelle hyvin. "Tuo puolisokin on määräaikaisessa tehtävässä", hän muistutti.
Tänä keväänä viranhoitoon ei kuulu paljon opetusta vaan pääpaino on suunnittelutehtävissä.
Kaukainen virkapaikkakunta ei tuntunut tulevasta professorista mitenkään vieraalta. Aiemminkin Joensuussa opettanut Arajärvi kehui kaupungin olevan vireä maakuntakeskus.
Vaali-instituutio on järjestelmämme ydin
Tasavallan presidentti Tarja Halonen muistutti torstaina Sammon lukiossa Tampereella pitämässään puheenvuorossa, että vaali-instituutio on poliittisen järjestelmämme ydin.
Nuoria ei Halosen mielestä pidä leimata passiivisiksi, vaikka vain pieni osa osallistuu perinteiseen poliittiseen toimintaan. Hän arvioi, että monet nuoria kiinnostavat asiat ovat selvästi poliittisia, vaikka nuoret eivät käsittelekään niitä perinteisen politiikan puitteissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ympäristöön, globalisaatioon, kulutustottumuksiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset.
"Sukupolvilla on omat tapansa toimia: sähköpostivetoomukset, tekstiviestit ja ostoboikotit ovat tämän päivän vaikuttamiskeinoja. Aikuisten pitää selventää nuorille eri vaikuttamistapojen välinen yhteys", Halonen totesi.