Egyptissä kuohuu taas. Kymmenettuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään vallassa olevaa sotilashallintoa vastaan. Mielenosoitus on saanut samanlaisia piirteitä kuin alkuvuonna, jolloin liikehdintä johti lähes
30 vuotta Egyptiä hallinneen presidentti Hosni Mubarakin eroon.
Mielenosoitusten päänäyttämökin on sama: Kairon Tahrir-aukio. Liikehdintää on ollut muissakin suurissa kaupungeissa. Viranomaisten vastaanotto on entuudestaan tuttu: mellakkapoliisi on hätistellyt kansalaisia kyynelkaasulla ja ampumalla kumiluoteja. Kymmeniä ihmisiä on jo kuollut ja satoja loukkaantunut.
Valtaapitävät ovat päättäneet lopettaa protestit hinnalla millä hyvänsä ja samalla tavalla kuin Mubarakin hallinto aikoinaan. Tämä ei lupaa hyvää kohta alkaville vaaleille, joiden pitäisi olla ensimmäiset vapaat Egyptin historiassa vuosikymmeniin.
Mielenosoitukset ovat merkki siitä tyytymättömyydestä, joka kansalaisten keskuudessa vallitsee. Arabikevään liikehdintä Mubarakin eroineen antoi toivoa, joka on pikku hiljaa hiipumassa.
Tarkkaa tietoa ei ole siitä, keitä mielenosoitusten takana on ja mitkä heidän motiivinsa ovat. Tilanne on joka tapauksessa niin tulenarka, että pahimmillaan se voi hidastaa siviilivaltaan siirtymistä.
Egyptissä viikonvaihteessa vierailulla ollut Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvioi, että provokaatioita saattaa tulla eri puolilta poliittista kenttää tai jopa turvallisuusvoimista.
Jotkut ryhmät saattavat provosoida tapahtumia, jotta saisivat näin oikeutuksen sotilasvallan jatkumiselle. Egyptissä kansanryhmien välillä on vanhastaan kitkaa, joka on ajoittain puhjennut väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Epävakaissa oloissa tällaiset patoutumat purkautuvat herkästi ääritekoina.
Alkuvuonna tapahtuneen Mubarakin kukistumisen jälkeen on vaikea kuitenkaan kuvitella, että tuolloin kaduille lähtenyt nuoriso tyytyisi enää siihen, että elämä jatkuu entisellään.
Nyt voidaankin olla siirtymässä arabikevääksi kutsutun liikehdinnän toiseen ja ratkaisevaan vaiheeseen, jossa päätetään Egyptin suunta. Samalla se voi toimia esimerkkinä muille valtansa vaihtaneille tai vaihtamassa oleville arabimaille.
Mubarakin jälkeen Egyptiä hallinnut sotilasneuvosto on luvannut toimeenpanna ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit
30 vuoteen. Kolmivaiheisten vaalien on määrä alkaa ensi viikon maanantaina ja päättyä tammikuun alkupäivinä.
Vaalien onnistumisesta riippuu paljon, mille tielle tämä 85 miljoonan asukkaan valtio lähtee. Koska vaaleihin ei ole totuttu, lopputulos on suuri kysymysmerkki.
Jos sotilasvalta saa mielenosoituksista syyn siirtää vaaleja tuonnemmaksi tai kaapata "epämieluisan" vaalituloksen takia vallan, se voi johtaa pitkäänkin poikkeustilaan, jossa valta on muilla kuin kansan valitsemilla edustajilla. Toivottavasti näin ei käy, vaan vaalit saadaan toimitetuiksi ajallaan ja demokratian siemenet itämään.