Uskonyhteisöt: An­ka­ras­ta us­kon­yh­tei­sös­tä nuorena eronnut ou­lu­lais­läh­töi­nen nainen muis­tut­taa hen­gel­li­sen vä­ki­val­lan olevan rikos

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

Luitko jo tämän: Hai­luo­toon suun­ni­tel­ta­vat sillat ja pen­ger­tie ovat to­teu­tu­mas­sa ilman min­kään­lais­ta va­lais­tus­ta

Apu­ra­hois­ta alkoi pitkä vääntö

Syyttäjä epäilee Riihi-säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen päättäneen käytännössä yksin säätiön apurahojen jaosta vuosina 1994-2003. Tuona aikana yksityishenkilöt ja erilaiset yhteisöt saivat apurahoja yli 512 000 euroa. Lisäksi säätiön varoista maksettiin erilaisia matkakustannuksia yli 51 000 euroa.

Toivo J. Kannisen puolustus kiistää Riihi-säätiön apurahojen sääntöjen vastaisuuden.
Toivo J. Kannisen puolustus kiistää Riihi-säätiön apurahojen sääntöjen vastaisuuden.
Kuva: Sallmén Eljas

Syyttäjä epäilee Riihi-säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen päättäneen käytännössä yksin säätiön apurahojen jaosta vuosina 1994-2003. Tuona aikana yksityishenkilöt ja erilaiset yhteisöt saivat apurahoja yli 512 000 euroa. Lisäksi säätiön varoista maksettiin erilaisia matkakustannuksia yli 51 000 euroa.

Syyttäjän käsityksen mukaan valtaosa apurahoista on maksettu säätiön sääntöjen vastaisesti. Niitä on maksettu muun muassa korvauksena työsuorituksista ja poliittisena vaalirahoituksena. "Vaalirahaa" ovat syyttäjän mukaan saaneet muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton nykyinen maakuntavaltuuston puheenjohtaja TyttiTuppurainen (sd.) ja Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja Leena Piikivi (sd)

Heitä molempia kuullaan oikeudenkäynnissä syyttäjän todistajina tulevalla viikolla.

Apurahoista ovat päässeet nauttimaan myös Toivo J. Kannisen ja hänen perheensä lähipiiri. Erityisen moitittavana syyttäjä pitää sitä, että apurahat eivät ole olleet julkisesti haettavina.

"Tämä on mahdollistanut niiden jakamisen säätiön sääntöjen vastaisesti", totesi kihlakunnansyyttäjä Heikki Arjas.

Jutun käsittely alkoi Oulun käräjäoikeudessa tiistaina.

Syytteen mukaan Kanninen on menettelyllään aiheuttanut säätiölle taloudellista vahinkoa. Säätiölle on aiheutunut vahinkoa myös siitä, että ainakin osittain väärin perustein myönnettyjen apurahojen vuoksi säätiötä ei ole katsottu verotuksessa enää yleishyödlliseksi yhteisöksi. Tästä on puolestaan aiheutunut säätiölle veroseuraamuksia.

Hän ja jutun toinen syyttäjä Sari Törmi vaativat Kanniselle rangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä.

Kannisen puolustus kiisti syytteen ylimalkaisena ja yksilöimättömänä ja vaati sen hylkäämistä. Kannista puolustava asianajaja Pekka Harju koki syyttäjän väitteet "suorastaan huvittavina".

"Syytteessä ei ole kerrottu miksi jokin apuraha on sääntöjen vastainen. Kaikki perustuu niin sanottuun "Lipposen muistioon", joka on täynnä laatijansa tulkintoja ja olettamuksia", Harju totesi.

"Lipposen muistio" on verotarkastaja Kari Lipposen vuonna 2004 laatima selvitys säätiön jakamista apurahoista ja avustuksista. Puolustuksen mielestä se ei kelpaa kirjalliseksi todisteeksi oikeudelle. Syyttäjän käsitys oli tyystin toinen: selvitys on osa esitutkinta-aineistoa, ja siksi todisteeksi kelvollinen.

Syyttäjä on haastanut muistion laatijan kuultavaksi oikeudenkäyntiin todistajana myös henkilökohtaisesti.



Puolustus ihmettelee


Puolustus on nimennyt todistajikseen muun muassa Lapin yliopiston entisen rehtorin Esko Riepulan ja emeritusprofessori Erkki Lähteen. Lähde on ollut pitkään säätiön hallituksen jäsenenä.

Asianomistajana jutussa oleva Riihi-säätiö ei ole esittänyt rangaistus- eikä korvausvaatimuksia. Syyttäjä perusteli syytteen nostamista muun muassa "tärkeällä yleisellä edulla".

Kannisen puolustus ihmetteli, miksi vain Kanninen on asiassa syytteessä, vaikka säätiön sääntöjen toteutumisesta on vastannut koko hallitus. Muiden syyteajankohtana hallituksessa istuneiden osalta on tehty syyttämättäjättämispäätökset.

Asianajaja Pekka Harju ihmetteli myös syyttäjän korostetusti esille tuomaa "epäkohtaa", jonka mukaan Kannisen lähipiiri on ollut enemmistönä säätiön hallituksessa. Hänen mielestään siinä ei ole mitään kiellettyä.

Jutun käsittelylle on varattu kuusi istuntopäivää. Tänään oikeudessa aletaan selvittää apurahojen mahdollista sääntöjen vastaisuutta apuraha kerrallaan. Käsiteltävänä on noin 270 apurahaa.