Apu­lais­oi­keus­kans­le­ri Jonkka seuraa Nikulaa oi­keus­kans­le­ri­na

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkasta on tulossa uusi oikeuskansleri. Valtioneuvosto päätyi torstaina esittämään tasavallan presidentille Jonkan nimittämistä valtioneuvoston oikeuskanslerin virkaan heinäkuun alusta. Presidentti päättänee nimityksestä perjantaina.

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkasta on tulossa uusi oikeuskansleri. Valtioneuvosto päätyi torstaina esittämään tasavallan presidentille Jonkan nimittämistä valtioneuvoston oikeuskanslerin virkaan heinäkuun alusta. Presidentti päättänee nimityksestä perjantaina.

Nykyinen oikeuskansleri Paavo Nikula jää heinäkuun alusta eläkkeelle. Jonkka on hoitanut oikeuskanslerin tehtäviä tammikuun jälkeen, kun Nikula on ollut virkavapaalla sairauden vuoksi. Apulaisoikeuskanslerin tehtävässä Jonkka on ollut vuodesta 2001.

Jonkka, 54, on oikeustieteen tohtori. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus tuomioistuinlaitoksista, laillisuudenvalvonnasta ja myös juridisesta tutkimuksesta. Ennen oikeuskansleriksi tuloaan hän työskenteli kolme vuotta eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan Jonkka tuli vuoden 1993 alusta. Sitä ennen hän on ollut yliopiston tehtävissä, kaupunginviskaalina Lahdessa ja käräjätuomarina Jyväskylän tuomiokunnassa. Hän on myös Helsingin yliopiston dosentti.

Laillisuuden valvoja

Oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa. Oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat voimassa olevaa oikeutta. Oikeuskansleri valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskansleri on aina paikalla, kun tasavallan presidentin ja valtioneuvosto tekevät virallisia päätöksiä.

Oikeuskansleri antaa myös juridisia ohjeita ministereille. Viime päivinä julkisuudessa on tullut esiin kanslerin näkemys esteellisyydestä. Tulevan Sipoo-päätöksen yhteydessä peräti kuusi ministeriä ei esteellisyystulkinnan mukaan voi osallistua päätöksentekoon.

Oikeuskanslerin virkanimitys poikkeaa muista virkanimityksistä. Hänet vain nimitetään ehdokkaiden joukosta. Ehdokkaita ei julkisesti vertailla keskenään, eikä nimitystä perustella. Kanslerin virka voidaan täyttää ilman, että se julistetaan haettavaksi. Tällä kertaa viran ilmoitettiin tulevan auki. Ehdolla oli Jonkan lisäksi viisi muuta kokenutta ja pätevää virkaan ilmoittautunutta juristia. Jonkkaa voidaan pitää kompromissiehdokkaana.

Myös viran kelpoisuusehdot poikkeavat monen muun viran kelpoisuusehdoista. Perustuslaissa on yksinkertaisesti säädetty, että oikeuskanslerin tulee olla etevä laintuntija. Valtion virkamieslain mukaan oikeuskansleriksi voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Häneltä vaaditaan myös virkamiehiltä vaadittavaa kielitaitoa. Nykyinen oikeuskansleri Nikula sai tammikuun lopussa aivoverenvuotokohtauksen ja on ollut siitä asti virkavapaalla. Hän päätti taannoin irtisanoutua kanslerin virasta ja lähteä eläkkeelle heinäkuun alusta eli hieman aiemmin kuin mitä hän oli alkujaan suunnitellut.

Nikula oli keskeisessä asemassa uuden perustuslain valmistelussa. Hänet tunnetaankin ennen muuta valtiosääntöasiantuntijana. Puuhakkaalla olemuksellaan ja huumoripitoisella käytöksellään hän on erottautunut yleisestä virkamieskunnasta. Jonkka edustaa ehkä hieman enemmän perinteisen virkamieskunnan tyyliä.

Ilmoita asiavirheestä