Samalla kun yhteiskunta on muuttunut entistä haavoittuvammaksi poikkeusoloissa, on myös ihmisten taito selviytyä kriisitilanteissa aikaisempaa huonompi. Pyry06-valmiusharjoitus pääsi Oulussa keskiviikkona täyteen vauhtiin, mutta siinä ei enää keskitytty maailmanlaajuisiin katastrofeihin.
"Tämä näkyy esimerkiksi siten, että ihmiset ovat tottuneet hoitamaan asioita ja saamaan apua nopeasti netin kautta ja kriisitilanteessa tämä ei onnistu", perustelee maaherra Eino Siuruainen Pyry06-valmiusharjoituksessa Oulussa keskiviikkona.
Vastaavasti sekä ihmisten että alueiden omavaraisuus on aikaisempaa pienempi, ja omistuksen kansainvälistyminen tuo alueille lisää haastetta. Esimerkiksi kauppojen varastoihin ei välttämättä löydy täydennystä lähialueilta.
Valmiusharjoituksissa painopiste onkin siirtynyt maailmanlaajuisten kriisien sijasta arjen poikkeusoloissa selviytymiseen. Näitä aiheuttavat laajamittaiset, rajojen yli kulkevat luonnonkatastrofit, kuten tulvat, kovat pakkaset ja lumipyry.
Oma lukunsa ovat tautiepidemiat kuten lintuinfluenssa tai mahdollinen ydinonnettomuus.
Kuntien valmius vaihtelee
Kuntien valmistautuminen poikkeustilanteisiin vaihtelee huomattavasti. Syynä eivät kuitenkaan ole taloudelliset resurssit, sillä rahalliset panostukset ovat pieniä.
"Kunnallisjohtajien asenteissa on suuria eroja. Toiset ovat tomerampia kuin toiset", kuvailee lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen.
Pyry06 -valmiusharjoitukseen osallistui keskiviikkona Oulun lääninhallituksen 130 työntekijästä noin 60, aluehallintoviranomaisia, 18 kuntaa Oulun läänistä sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Valmiusharjoitusta johtavat Oulun lääninhallitus ja Pelastusopisto.
Yksittäisissä kunnissa tiistaista torstaihin kestävä harjoitus työllisti noin 15 henkilöä. Lisäksi kymmenessä alueen kunnassa oli Kuopion Pelastusopiston opettajia kouluttamassa henkilökuntaa. Pelastusopiston varautumisyksikön yliopettajan Jussi Korhosen mukaan osassa kunnista oli vaikeuksia saada viestintävälineitä toimimaan.
Kuntien kohdalla harjoitus paljastaa nopeasti, miten paperilla toimivalta näyttävä valmiussuunnitelma toteutuu käytännössä.
Kunnissa poikkeusoloihin valmistautumisen muuttuu tulevaisuudessa entistä vaikeammin hallittavaksi palveluiden yksityistäminen ja tilaaja-tuottaja -mallin laajentuessa, jolloin vastuuviranomaisen löytäminen ja kouluttaminen on vaikeampaa.
Virve jo monessa kunnassa
Lääninpoliisijohtajan Sauli Kuhan mukaan viranomaisten haastetta lisää tiedottamisen muuttuminen, ja miten viranomaiset pysyisivät askeleen edelle tässä "informaatiotaistelussa".
"Oikean tiedon avulla pystytään poikkeusoloissa välttämään ruuhkat, tavaroiden hamstraaminen ja tarpeeton poistuminen asuinalueilta", Kuha kuvailee.
Pyry06-harjoituksessa kunnan viranomaiset testasivat ensimmäisen kerran myös viranomaisverkko Virven toimivuutta.
Vaikka kuntien kohdalla Virveen siirtymistä ovat hidastaneet gsm-verkkoon verrattuna kalliit hinnat, löytyy Virve kunnista kiitettävästi. Opettelemista kuitenkin riittää, sillä esimerkiksi Kempeleessä puheluiden välittymisessä on ollut ongelmia.
Pelastustoimen ja poliisin käytössä Virve on ollut koko maassa jo vuosia ja lääninpoliisijohtajan mukaan kokemukset ovat hyviä.
"Se on turvattu järjestelmä ja toimii paremmin kuin matkapuhelimet, joten se kaatuu viimeiseksi. Meiltä löytyy tässä myös tukea kunnille", Kuha toteaa.