Kymmenvuotiaan koulukkaan vanhempainillassa joku kysyy, tietääkö opettaja yhden luokan oppilaista sairastuneen. Opettaja ei tiedä, koska sellaista ei ole onneksi pakko kertoa. Neuvola ei tarjoa mitään erityisiä toimia alle viiden kuukauden ikäisen vauvamme ennaltaehkäisyyn.
Me olemme muiden lailla huolissamme A(H1N1)-viruksen levittämästä sikainfluenssasta. Sairastaneita on nyt, kun menossa on epidemian muodostumisvaihe, muutamia satoja. Ilkeimmän piikin povataan osuvan syys-lokakuun vaihteen kahta puolen. Hurjin arvio povasi Suomeen miljoona sairastunutta ja tuhatta kuollutta. Lähes joka toinen työssäkäyvä olisi siis pelistä pois.
Apua, sikainfluenssa jyrää kohta meitin!
Vai jyrääkö sittenkään? Sairastuneiden määrä toki kasvaa, mutta tauti ei sittenkään näytä Suomessa yltävän pandemiaksi, mikä ei tietenkään lohduta sairastuneita.
Turun yliopistosairaalan infektiotautiopin professori Olli Ruuskanen muistutti joku aika sitten Helsingin Sanomissa, että sikainfluenssaviruksen lisäksi liikkeellä on toistakymmentä muuta flunssan oireita aiheuttavaa jämäkkää virusta. Niiden jäljiltä sairastetaan niin kuin aina ennenkin.
Sikainfluenssa lähti Meksikosta, missä tartunnan saaneita oli noin puolitoista tuhatta ja kuolleita useita kymmeniä. Mutta siellä on myös reilusti yli sata miljoonaa asukasta.
Useissa Euroopan maissa todettujen tapausten määrä on kääntynyt laskuun Irlantia lukuunottamatta. Ranskalainen terveysjärjestö tosin väittää uusia tartuntoja syntyvän siellä 20 000 viikossa. Yhdysvaltojen ja Meksikon lukujen perusteella tämä ei tunnu kuitenkaan todennäköiseltä ja viranomaisten antavat samanlaista tietoa.
Jo lintuinfluenssa aiheutti hysterian ja mopo tuntui karkaavan kaikkien käsistä. Esimerkiksi Meksikon huumesodissa kuoli viime keväänä yli tuhat ihmistä ja kesän 2003 helleaalto Euroopassa aiheutti 70 000 ihmisen kuoleman.
Ikävä muistuttaa, mutta maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa kuolee joka vuosi kymmenen miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Se tarkoittaa, että tuhat lasta kuolee joka ainoa tunti. Suurin osa näistä kuolemista olisi estettävissä varsin yksinkertaisin ja halvoin keinoin. Etenkin kehitysmaiden lapset kuolevat usein ensimmäisen synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana, sen jälkeen tappaa keuhkokuume tai ripuli tai tuhkarokko. Joka 30:s sekunti kuolee malariaan sairastunut afrikkalainen lapsi.
Noin 20 miljoonan lasta kärsii aliravitsemuksesta, mikä altistaa heidät erilaisille sairauksille ja ennenaikaiseen kuolemaan.
Yli miljardi ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta ja melkein puolet on vailla kunnollista vesi- ja viemäröintiä. Puolet tästä porukasta asuu Kiinassa ja Intiassa. Arvioidaan, että puhdas vesi säästäisi 1,6 miljoonaa ihmistä vuodessa. Tähän sisältyy suuri paradoksi, sillä juuri näiden kahden jättiläisen kansantalous kasvaa tänäkin vuonna ja vetää taantumassa kärvistelevät teollisuusmaat nousuun.
On ymmärrettävää, että huoli ja paniikki kasvavat sitä mukaa, kun helposti leviävä ongelma --olipa se sitten lintu- tai sikainfluenssa -- laskeutuu Kastrupin, Arlandan, Gardemoen tai Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Kukapa meistä haluaisi, että lapsemme, puolisomme, perheenjäsenemme, ystävämme tai edes naapurimme sairastuu tällaiseen vaaralliseen tautiin.
***
Kun Hesari käynnisti ajojahdin ja kiesikauppiasta ryhdyttiin grillaamaan, ei mainittu, että alkuperäisen jutun julkaissutta Anna-lehteä kustantaa SanomaWsoyn kilpailija Yhtyneet Kuvalehdet.