Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Apua, näe minut, kuun­te­le minua ja auta

Kalevassa 19.8. oli kirjoitus Oulun turvakodin väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmästä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan runsaaseen esiintymiseen Suomessa ovat heränneet ministeritkin.

Kalevassa 19.8. oli kirjoitus Oulun turvakodin väkivaltaa kokeneiden naisten ryhmästä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan runsaaseen esiintymiseen Suomessa ovat heränneet ministeritkin.

Toimintaa uhrien auttamiseksi olisi syytä tehostaa. Väkivallan tunnistamiseenkin tarvitaan paljon koulutusta ja empatiakykyä. Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen on myös hyvin tärkeää.

Tietynlainen herkkyys toisten ihmisten kohtaamisessa, kyky asettua toisen asemaan, epäitsekkyys sekä erilaisuuden ja herkkyyden ymmärtäminen rikkautena ovat hyviä lähtökohtia uhrien auttamisessa.

Myös tavalliset ihmiset voivat tehdä paljon. Jos uhrit ovat joutuneet olemaan jo kauan monenlaisen väkivallan kohteina, he helposti vajoavat toivottomuuden tilaan ja masennukseen. Silloin tarvitaan vanhempien, ystävien, naapureiden ja ohikulkijoidenkin näkeviä silmiä, kuulevia korvia ja empatiakykyä.

On tärkeää kuunnella uhria suoraan, ei jonkun toisen ihmisen ennakkoluulojen kautta.

Suoraviivaiset kommentit ”ottaisit itseäsi niskasta kiinni” tai ”olethan jo päässyt eroon, jatkat vain elämääsi” auttavat harvoin siinä pitkässä prosessissa, jonka uhri joutuu käymään läpi akuutin, väkivaltaisen suhteen jälkeen.

Uhri pääsee helpommin eroon väkivaltaisesta suhteesta, jos hän saa henkistä ja taloudellista tukea ja suojatun turvapaikan. Tuo turvapaikka ei välttämättä ole oma koti, varsinkaan vainoamisen uhreille.

Henkinen piina, vähättely, uhkailu, syyllistäminen ja väkivalta eri muodoissaan saattaa saada aikaan perheväkivallan salaamisen. Siirtämällä omat häpeän ja syyllisyydentunteensa uhrin kannettaviksi väkivallan tekijä pitää uhria hallinnassaan.

Väkivallan tekijä pyrkii kontrolloimaan ja eristämään uhrinsa, jotta uhri ei saisi elintärkeää tietoa toisenlaisesta elämästä ja oikeuksistaan suhteen ulkopuolelta.

Uhrin mielessä elää myös usein toive siitä, että hän voi hoivata tai auttaa väkivaltaisen ihmisen terveeksi ja elämä siten muuttuisi paremmaksi tai ainakin siedettävämmäksi. Hoivaamisen lopettaminen auttaisi uhria kuitenkin näkemään paremmin, millaisen ihmisen kanssa on elänyt.

Tilastojen mukaan 80 prosenttia ilmitulleista pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreista on naisia. Myös miehet ja lapset ovat usein uhreja.

Auttaminen akuuteissa väkivaltatilanteissa on samalla ennaltaehkäisevää toimintaa. Onhan perheissä väkivallan kokijoina ja näkijöinä myös lapsia, jotka ovat tulevia äitejä tai isiä.

Kokemus siitä, että tulee kuulluksi ja saa aikuisilta apua hädänalaisessa, pelottavassa tilanteessa, on erityisen tärkeää lapsille. Lapsuudessa kaltoin kohtelulle altistuneista saattaa tulla uusia väkivallantekijöitä tai syrjäytyneitä erilaisine riippuvuuksineen.

Siten yhteiskunnan riittävät taloudellisetkin panostukset uhrien ja perheiden auttamistyöhön tuovat pelkästään säästöä tulevaisuuden varalle.

Väkivallan tekeminen tai uhriksi joutuminen ei ole välttämättä riippuvainen ihmisten ammatista, taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta. Yhtä hyvin opettamis- tai auttamistyössä olevat saattavat olla väkivallan tekijöitä tai joutua uhreiksi.

Hakiessaan apua väkivaltaiseen suhteeseensa uhri saattaa joutua kaltoin kohdelluksi jopa auttavalta taholta. On ollut liian monia esimerkkejä siitä, että esimerkiksi epäpätevä sosiaalityöntekijä tai viranomainen kuuntelee vain väkivaltaista, supliikkia osapuolta, ja jättää voimattoman ja alistetun uhrin näkökulman kuulematta.

Epäpätevä sosiaalityöntekijä on saattanut jopa uhkailla uhria puhumattomaksi. Näissä tilanteissa täytyisi jonkun näkevän ja asiasta kuulevan osapuolen puuttua asiaan, oman virka-asemansa menettämisen pelosta huolimatta.

Miksi väkivallan tekijää ja vainoajaa ei saada pysymään pois uhrien läheisyydestä? Miksi väkivaltaiset puolisot edelleen saavat pitää lapsiaan vuorohoidossa? Miten saataisiin erotilanteisiin riittävästi taloudellista ja henkistä tukea?

Siinäpä turvakodin tiistaisen naistenryhmän kysymyksiä, joihin pitäisi pikaisesti tarttua.

Narsistien uhrien tuki ry, vertaistukiryhmän vetäjä

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.