Kiina asettaa kovat ehdot EU:n kriisitalouksien velkapaperien ostolle. Se haluaa kauppapoliittisia etuja vastalahjaksi osallistumisestaan pelastustalkoisiin.
Kiinan valuuttavaranto oli elokuussa noin 3?200 miljardia dollaria. Ei ihme, että keskustelu Kiinan osallistumisesta euroalueen kriisitalouksien pelastustalkoisiin käy kuumana. Vaikka osallistuminen voi olla poliittisesti hankalaa, se on ainakin teoriassa mahdollista ja ehkä lopulta jopa välttämätöntä.
Kiinan pääministeri Wen Jiabao asetti viime keskiviikkona osallistumiselle kaksi kovaa ehtoa. Ensinnäkin Euroopan kriisitalouksien tulisi panna asiansa järjestykseen ennen kuin niiden edes kannattaisi hakea apua Kiinasta. Toiseksi Wen koplasi Kiinan osallistumisen kauppapolitiikkaan. Ykkösehtoa on vaikea täyttää, ja kakkosehtoon on vaikea suostua.
Kiina on aiemmissa lausunnoissaan julistanut uskoaan Euroopan kriisitalouksien kykyyn ratkaista ongelmansa. Se on tähän mennessä ostanut melko vähän EU:n kriisitalouksien valtionvelkakirjoja. Nyt äänensävy on koventunut, ja kauppapoliittinen kytkentä on aivan uutta.
Oman valuuttavarannon käyttö muiden pelastamiseen on Kiinalle sananmukaisesti kiinalainen juttu. Se omistaa jo ennestään lähes 2?000 miljardin dollarin edestä Yhdysvaltain velkapapereita. Kiinan ja Yhdysvaltain välillä on eriskummallinen "Kinamerikka"-suhde, jossa kommunistivaltio on kapitalismin ykkösmaan ykkösvelkoja ja tukipylväs.
Euroopan unioni on Yhdysvaltain ohella Kiinan tärkein kauppakumppani. Siksi Kiinan on punnittava osallistumistaan jo puhtaan kansallisen edun nimissä. Se ei ole yksinkertaista, sillä vaikka Kiinan valtio on rikas, useimmat sen kansalaiset ovat köyhiä. Sitä paitsi entinen siirtomaa auttaisi vanhoja kolonialisteja. Euroopan auttaminen olisi eri asia kuin Kiinan tekemät valtaisat investoinnit Afrikkaan.
Pääministeri Wenin kauppapoliittinen ehto oli nyrkki silkkihansikkaassa. Euroopan tulisi vastalahjaksi myöntää etuajassa Kiinalle markkinatalousmaan asema. Näin tekemällä EU menettäisi valttinsa, jolla se on voinut hillitä kiinalaistuotteiden halpatuontia.
Osana maailman kauppajärjestöön WTO:hon liittymistä Kiina saa joka tapauksessa markkinatalousmaan statuksen 2016. Jos EU ei suostu aientamaan aikataulua, unioni voi siihen asti verrata kiinalaistuotteiden hintoja muiden halpamaiden hintoihin ja mätkäistä kiinalaistuotteille jopa yli sadan prosentin tullin. "Jos EU-maat voivat osoittaa vilpittömyytensä useita vuosia aiemmin, se heijastuisi suhteeseemme", Wen sokerinen muotoilu kuului.
Kiinan ohella mahdollisia Euroopan rahoittajia ovat muutkin nousevat teollisuus- eli BRICS-maat. Niihin kuuluvat Venäjä, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka. Niistä Venäjällä on yksittäisistä maista maailman kolmanneksi suurimmat valuutta- ja kultavarannot.
Venäjän varovaisuutta lisää se, että lähes puolet sen yli 500 miljardin dollarin varannoista on jo nyt kiinni europapereissa. Financial Times -lehti uutisoi tällä viikolla Italian kaupittelevan velkapapereitaan Kiinalle, ja Brasilia on kertonut BRICS-maiden välillä käytävistä neuvotteluista.