Ruoka-avun tarpeessa olevat pohjoissuomalaiset tarvitsevat aiempaa vähemmän ilmaisia valmisaterioita, toisin kuin muualla Suomessa. Oulun hiippakunnassa lämpimien aterioiden tilalle ovat tulleet maksuttomat ruokakassit.
"Ruoka-apu on siirtynyt yhä syrjäisimmille seuduille, joissa valmisruokaa ei kannata jakaa pitkien välimatkojen vuoksi", kertoo kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo.
Monenlaisia
ongelmia
Hiilamon mukaan Pohjois-Suomen alueella apu painottuu ruokapankkeihin, joista ihmiset noutavat ruokakassin tiettyinä päivinä.
"Ruokapankkeja käytetään erityisesti muuttotappioalueilla. Suuremmissa kaupungeissa niiden käyttö on vähentynyt."
Oulun hiippakunnassa ruoka-avustusten lukumäärä on pysynyt lähes samalla tasolla kuin 1990-luvun lopussa.
"Yksittäisten avustusten rahamäärät ovat kasvaneet, mikä viittaa ongelmien syventymiseen. Taloudellisten huolien lisäksi on esiin noussut sosiaalisia, mielenterveydellisiä tai päihdeongelmia", pohtii Hiilamo.
Ruokakassit
täydentävät apua
Ruoka-avusta huolehtivat kunnissa ja kaupungeissa seurakuntien diakoniatyöntekijät, mutta apua löytyy myös muilta tahoilta.
Ylivieskassa ruoka-apua antavat seurakunta ostokorteilla ja Cityseurakunta ruokakasseina. Cityseurakunta on itsenäinen seurakunta, jonka juuret ovat lähellä helluntailaisuutta.
"Ruoka-apumme täydentää seurakunnan diakoniatyöntekijöiden toimintaa. Ruuat Cityseurakunta saa pääosin kolmesta Ylivieskan elintarvikekaupasta", kertoo Cityseurakunnan pastori Markku J. Kumpula. Cityseurakunta aloitti toimintansa huhtikuussa. Silloisen laskelman mukaan Ylivieskassa on noin 700 toimeentulon saajaa, heidän perheet mukaan lukien noin 900.
"Cityseurakunnassa ruokakasseja jaetaan viikoittain noin sata. Ruokakasseja on annettu huhtikuun puolestavälistä saakka, tähän mennessä lähes 1 700", pastori Kumpula kertoo.
Ruokakasseja jaetaan kahtena päivänä, maanantaina ja perjantaina.
"Olemme yrittäneet tehdä ruokakassien hausta mahdollisimman helppoa. Emme kontrolloi, ketä täällä käy tai kysele, miksi ihmiset ovat tulleet tänne", Kumpula tähdentää.
Köyhyys yhteinen ongelma
Ruoka-apua Cityseurakunnassa hoitaa 15 hengen vapaaehtoinen talkooporukka.
Puuha vaatii töitä, sillä ruokaa haetaan kaupoista kuutena päivänä viikossa, joskus peräti seitsemänä.
Yleensä tuotteet haetaan kaupoista samana päivänä, jona niissä on parasta ennen -päiväys. Töitä vaatii myös ruokien säilytys ja pakkaus tarkoitusta varten hankituissa tiloissa. Haapajärvellä ruoka-apua antavat seurakunta ostokorteilla sekä vapaaseurakunta Euroopan unionin ruoka-avulla.
"Vuodessa meillä on jaettu kuivatarvikkeita noin 5 000 kiloa", kertoo Haapajärven vapaaseurakunnan puheenjohtaja Lauri Hyvönen.
EU:n ruoka-apua yhdistykset voivat saada keväällä ja syksyllä. Haapajärven vapaaseurakunnalle seuraava ruoka-apu tulee syyskuun alkupuolella, kevään ruoat on jo jaettu.
Haapajärvellä EU:n ruokakasseja on jaettu myös työpajayhdistyksen ja Mielenterveysyhdistys Kynkkä ry:n toimesta. Tänä syksynä ruokaa ei kuitenkaan jaeta.
"Ruoka-apu vaatisi omat tilat ja aktiivisten ihmisten työpanoksen", pohtii Mielenterveysyhdistys Kynkkä ry:n puheenjohtaja Sinikka Kyrö.
Kyrön mielestä EU:n ruoka-apua pitäisi antaa syitä kyselemättä.
"Kaikki eivät hae apua sosiaalitoimiston luukulta. Kerran kokeilimme ruokakassien jakamista ilman hakijoiden taustojen selvitystä ja se toimi hyvin."
