Oulu
Apteekkariliittoa kismittää jatkuvasti Yliopiston Apteekin asema apteekkikentässä. Liiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen kertoo, että närää aiheuttaa Yliopiston apteekin eriarvoinen asema, joka on turvattu lainsäädännöllä. "Lähinnä on kyse apteekkimaksukäytännösta ja siitä, että verotuskäytäntö on erilainen", Kostiainen sanoo.
Tilanteesta on jokunen vuosi sitten kanneltu komission suuntaan. Sieltä ei ole kuulunut asiasta ratkaisua.
Yliopiston apteekki ei ole mukana apteekkariliitossa, jossa Kostiaisen mukaan ovat mukana kaikki muut Suomen apteekkarit.
Kostiaisen mukaan eriarvoisuus näkyy useassa asiassa. Yksityiset apteekit maksavat valtiolle apteekkimaksua yhteensä vähän 100 miljoonaa euroa vuodessa. Yliopiston Apteekki maksaa maksun omistajalleen Helsingin yliopistolle.
Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien määrää ja kokoa ei myöskään ole lääkelaissa rajoitettu lainkaan, kun yksityisellä apteekilla sivupisteitä saa olla pääapteekin lisäksi vain kolme. Yliopiston apteekilla sivupisteitä on 16.
Helsingin yliopiston apteekin osuus apteekkien kokonaismyynnistä on ollut lähes 10 prosenttia. Suomessa on noin 600 apteekkia ja niillä noin 200 sivuapteekkia.
Lakeja uusiksi pikavauhtia
"Kaikki pitäisi saada samalle viivalle", Kostiainen sanoo. Muutoksia kentässä onkin tapahtunut viime aikoina. Eduskunta sääti viime kesänä, että lääkkeiden hinnat ovat samat kaikissa apteekeissa. Alennuksia ei Kostiaisen tulkinnan mukaan saisi esimerkiksi antaa kanta-asiakkaille. Hintakilpailu tapahtuu tukkuportaassa ja lääketehdasportaassa.
Vastikään annettua lääketaksa-asetusta korjattiin Kostiaisen mukaan valtioneuvostossa taas torstaina. Sotaveteraanit saavat ensi vuoden alusta lukien kymmenen prosentin alennuksen itsehoitolääkkeistä ja peruskorvattavista lääkkeistä.
Ensin alennus oli tarkoitus antaa kaikista lääkkeistä. Joillekin apteekeille tämä käytäntö olisi Kostiaisen mukaan aiheuttanut lähes katastrofin. Yrittäjät olisi Kostiaisen mukaan pakotettu myymään halvemmalla kuin he itse ostavat tavaran sisään. Korjatussa asetuksessa myös sallitaan kanta-asiakasalennukset.
Muutosten tahti tuntuu apteekkareista kovin nopealta.
Apteekkari Sinikka Hirvosella on pääapteekki Oulussa Karjasillalla ja Kaukovainiolla sivuapteekki. Hänen mukaansa veteraanialennus tuli todella lyhyellä varoitusajalla. "Minä en tiedä miten se toteutetaan, ja tässä ei ole enää kovin monta arkipäivää aikaa", Hirvonen sanoi torstaina ennen tietoa korjatusta lääketaksa-asetuksesta.
Ensi keväästä lähtien apteekin on vaihdettava asiakkaalle halvin rinnakkaislääke, jos asiakas tai lääkäri ei sitä kiellä. "Se on hyvä ratkaisu eikä siinä tule ongelmia", Hirvonen sanooi.
Erkki Kostiaisen mukaan on hyvä, jos asiakkaille voidaan tarjota edullisempi lääkehoito silloin, kun se on saatavilla. Hänen mukaansa ainoa jännityskohde on, miten logistiikka toimii, eli pystyvätkö lääketehtaat ja tukkukaupat toimittamaan apteekeille niin sanottuun hintaputkeen kuuluvia lääkkeitä.
Pikku apteekeilla vaikeaa
Kostiaisen mielestä kilpailu lisääntyi apteekkialalla muutama vuosi sitten, kun apteekkien sijaintialueita väljennettiin. "Täällä Helsingissä oli melkein kadunkulman tarkkuudella määrätty, missä apteekki voi sijaita. Nyt on apteekkialueet, joiden sisällä apteekki voi siirtyä. " Yliopiston apteekki pystyi valitsemaan liikepaikkansa vapaasti jo tätä ennen.
Kilpailu on kovaa paikkakunnilla, joissa on useita apteekkeja. Kilpailu korostuu Kostiaisen mukaan etenkin niissä kaupungeissa, missä yliopiston apteekki toimii. Tilanne saattaa heijastua myös lähikuntien apteekkeihin. Lääkeostoksilla käydään monesti kaupungissa.
"Lähikunnissa apteekeille on tärkeää, että asiakkaat säilyvät. Apteekkariliitto on koko ajan korostanut, että on tärkeää säilyttää valtakunnallisesti kattava apteekkiverkko", Kostiainen sanoo.
Suomessa on hänen mukaansa enimmäkseen pieniä apteekkeja. "Niistä me kannamme huolta. Kyllä tämä hoituu kaupungeissa, mutta me haluaisimme, että se hoituisi koko maassa."
