Yhä useampi apteekki hakee etuja ja houkuttelee itselleen uskollisia asiakkaita liittymällä apteekkien verkostoon. Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiaisen mukaan kyse ei kuitenkaan ole varsinaisista ketjuista, sillä ne kieltää käytännössä Suomen lääkelaki. Ketjun sijaan hän puhuu yhteistyöverkostoista.
"Meillähän on vain yksi apteekkiketju eli Helsingin yliopiston apteekki. Ensimmäiset verkostot syntyivät osittain siitä paineesta, että Yliopiston apteekin verotuksellinen ja lainsäädännöllinen erityisasema antaa sille merkittävät kilpailuedut. Siinä on ollut pakko samalla paikkakunnalla olevien kilpailijoiden keksiä tapoja vastata kilpailuun", Kostiainen perustelee.
Oma hallitus
ajaa asioita
Kymmenen vuotta sitten yliopistopaikkakunnilla aloittivat myös Oma plus -apteekit. Nyt toimipisteitä on noin 50 eri puolilla maata.
"Jäseniksi haluamme apteekkeja ja apteekkareita, jotka haluavat kehittyä, ovat koulutusorientoituneita ja haluavat olla vaikuttamassa apteekkialan kehitykseen", kertoo Oma plus -apteekkipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Markku Knuutila.
Oma plus -apteekit on osakeyhtiö, jonka osake maksaa noin 3500 euroa. Vuosimaksua tai muita kustannuksia yhtiön 36 osakkaalle ei tule. Jäsenapteekkien asioita edistää oma hallitus, useita työryhmiä sekä kehitysjohtaja.
"Sanoisin, että millä tahansa alalla yksin toimiminen on hankalampaa. Verkostossa ryhmän kanssa yhteistyö on tiiviimpää, tapaamisissa vaihdetaan näkemyksiä ja keksitään uusia toimintatapoja", Turussa toimivan Linnan apteekin apteekkari Knuutila kuvailee.
Verkoston kautta apteekit saavat tietoa, pääsevät mukaan yhteismarkkinointiin ja saavat apua esimerkiksi tietotekniikan kanssa. Verkostojen internetsivut taas tarjoavat asiakkaille tietoa tarjouksista, lääkkeistä ja terveydestä.
Norjan malli
ei houkuttele
Apteekkien verkostoituminen on näkynyt Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan. Silti Apteekkariliiton jäsenapteekeista suuri joukko toimii edelleen niiden ulkopuolella. Apteekkariliittoon taas kuuluvat lähes kaikki Suomen yksityiset apteekit.
Erkki Kostiainen näkee verkostojen yhteistyön hyvänä asiana, sillä se hyödyttää niin apteekkeja kuin asiakkaitakin. Sen sijaan Kilpailuviraston nykyiseen lupajärjestelmään kohdistamia muutospaineita hän ei katsele hyvällä.
Kilpailuvirasto pitää nykyistä tarveharkintaista lupajärjestelmää aikansa eläneenä ja kannattaa reseptittömien lääkkeiden myynnin vapauttamista.
Esimerkiksi Kostiainen ottaa Norjan, jossa Suomen mallin mukaisen lupajärjestelmän purkaminen johti kolmen suuren eurooppalaisen apteekkiketjun ylivaltaan. Lääkkeiden saatavuus ei kuitenkaan parantunut, sillä uudet apteekit perustettiin hyville liikepaikoille, joissa oli ennestäänkin apteekki.
"Sinne on hyvin vaikea yksittäisen apteekin mennä kilpailemaan ketjujen kanssa. Järjestelyllä haettiin kilpailua, mutta todellisesta kilpailusta voi olla montaa mieltä", Kostiainen toteaa.
Euroopan apteekkijärjestelmien erilaisuus johtuu siitä, että järjestelmät on rakennettu kunkin maan olosuhteisiin sopiviksi.
"Siksi EU ei tähän päivään mennessä ole puuttunut järjestelmiin, vaan kukin maa päättää vapaasti omasta apteekkisysteemistään. Viime aikoina komissio on tosin katsonut, toteutuvatko sisämarkkinaperiaatteet."