Kotikulmillani saman kadun varrella on apteekki ja luontaistuotekauppa.
Kohta on aivan sama kumman putiikin oven aukaisee, sillä molemmista saa samaa tavaraa. Uskomuslääkintään perustuvia luontaistuotteita, rasvasieppareita ja muita nappeja, joiden tehosta ainoa näyttö on myyjän palopuhe tai naapurin rouvan kaiman kokemus pillerin parantavasta voimasta.
Nyt apteekkien hyllyille on tulossa homeopaattisia tuotteita.
Kuluvalla viikolla uutisoitiin, että apteekkien on laajennettava tuotevalikoimaansa, koska reseptilääkkeiden hinnat ovat halvenneet ja siten katteet ovat pienentyneet.
Maailmankatsomuksesta riippuen tuotevalikoiman laajentamisen voi nähdä apteekkarin ahneutena maksimoida voittoa tai täysin tavallisena markkinatalouden toimintana. Kun tulot pienenevät, myydään sitä, mikä menee kaupaksi.
Apteekki ei ole kuitenkaan mikä tahansa lähikauppa.
Se on paikka, josta ostetaan ne (resepti)lääkkeet, joiden tehosta on oikeaa tieteellistä näyttöä ja tutkimustuloksia. Lisäksi apteekki on paikka, jossa on usein pakko luottaa ammattilaisen arvioon.
Vain harvalla asiakkaalla on riittävästi tietoa arvioida erilaisten lääkkeiden vaikutuksia ja sopivuutta.
Kun farmaseutti sanoo, ettei flunssaan kannata ottaa kolmea eri flunssalääkettä, siihen sitä haluaisi luottaa, vaikka itsestä kunnon annos c-vitamiinia olisi kaikkien paras ratkaisu.
Ammatti-ihmiseen haluaisi luottaa erityisesti silloin, kun reseptilääke vaihdetaan halvempaan rinnakkaislääkkeeseen.
Apteekkien henkilökunta on koulutettua väkeä. Koulutuksen perusteella heidän pitäisi tietää, mitkä lääkkeet voivat auttaa ja mitkä eivät. Koulutettuina ammattilaisina he tietävät senkin, mihin lääkkeiden teho perustuu: kokemukseen vai tutkimukseen.
Työntekijöiden koulutus, ammattitaito ja palvelualttius ovat myös argumentteja, joilla apteekit itseään mainostavat.
Ikävä kyllä tilanne voi kääntyä itseään vastaan. Mitä enemmän apteekkien hyllyille tulee tuotteita, joiden oletettu teho perustuu uskomukseen, sitä enemmän apteekkien oma uskottavuus murenee.
Aivan samalla tavalla käy lääkärin uskottavuudelle, jos hän alkaa hoitaa potilaitaan uskomuslääkinnällä ja epämääräisillä vaihtoehtohoidoilla.
Ei silti, ei niin sanottujen virallisten lääkkeiden myyntikään mitään puhdassieluista hyväntekeväisyyttä ole. Tammikuun alussa Iltalehdessä oli uutinen, jonka mukaan lääkeyhtiöt lahjovat eri tavoin apteekkien työntekijöitä, jotta he suosittelisivat tietyn lääkeyhtiön tuotteita.
Lääkeyhtiöiden vaikutus lääkkeiden holtittomaan käyttöön ja markkinointiin on vakavasti otettava ongelma. Lääkkeiden liikakäyttö ja monet uudet sairausdiagnoosit ovat puhdasta medikalisaatiota ja rahastusta, mutta tämä ongelma ei poistu sillä, että tilalle tarjotaan homeopatiaa tai luontaistuotteita.
Apteekkariliitto on pitänyt kynsin hampain kiinni yksinoikeudestaan myydä reseptivapaita lääkkeitä. Apteekit eivät ole antaneet periksi päivittäistavarakaupan toiveille ottaa myyntiin itsehoitolääkkeitä.
Tähän ei ole suostuttu, vaikka kilpailu- ja kuluttajavirasto on puoltanut päivittäistavarakauppojen toivetta kuluttajan edun ja lääkkeiden saatavuuden vuoksi.
Apteekit katsovat, että heidän yksinoikeutensa lääkkeiden myyntiin perustuu lääkkeiden käytön opastukseen ja neuvontaan.
Jossain kuitenkin kulkee uskottavuuden raja. Jos apteekeista tulee luontaistuotekauppojen jatkeita, silloin on aivan sama siirtää reseptivapaat särkylääkkeet, kortisonisalvat ja yskänlääkkeet lähikaupan hyllylle, sinne hivenaineiden ja laihdutusvalmisteiden rinnalle.