Apocalyptica ei enää vuosiin ole ollut Metallican kappaleita soittava sellokvartetti. Nykyisin kolmen sellon kaverina paukkuvat rummut, ja kappaleet ovat lähes poikkeuksetta omia sävellyksiä.
Albumi Worlds Collide jatkaa Apocalyptican yli kymmenen vuotta kestänyttä myös kansainvälisesti merkittävää uraa. Menestyksestä huolimatta bändin pomoa Eicca Toppista harmittaa joidenkin kriitikoiden nuiva suhtautuminen yhtyeeseen.
- Kyllä minä pystyn näkemään negatiivisessakin kritiikissä pointin, jos siinä sellainen on. Meidän musiikissa on niin paljon aineksia, joista on ihan perusteltuakin olla pitämättä.
- Mutta jos negatiivisuus on jo lähtökohtaisesti asenteellista, niin se harmittaa. Ei arvostella albumia vaan ilmiötä pohjalta ´kun kerran päätin kymmenen vuotta sitten että tämä ei ole hyvä juttu, niin ei se sellainen voi olla vieläkään´, Toppinen manaa.
Aika moni tuntuu kuitenkin jo nyt tietävän, että Apocalyptica ei soita pelkästään Metallican kappaleita.
- Aika pitkän ajan se kuitenkin otti, Toppinen toteaa huvittuneena.
- Mutta se ärsyttää, jos kriitikko ei pääse arviossaan bändin historian yli, mies tiivistää.
Sankarillinen Rammstein-ukko
Uudella levyllä on mukana kuuluisia vierailijoita. Muun muassa Slipknot-yhtyeen Corey Taylor laulamassa kappaletta I´m Not Jesus.
- Mietimme, että kukakohan pystyisi laulamaan tämän kappaleen tarpeeksi hyvin. Corey on meidän vanha tuttu, ja oli heti juonessa mukana.
Worlds Colliden yllätysosastoon kuuluu David Bowien Helden eli Heroes. Tällä kertaa lauluosuudet hoitaa Rammsteinin Till Lindemann.
- Emme edes tienneet, että Bowie levytti tämän myös saksaksi. Kun aloimme soittaa sitä, kappale alkoikin yllättäen kuulostaa ihan Apocalypticalta, Toppinen kertoo.
Levyn solistivieraisiin lukeutuu myös italialaisen Lacuna Coilin Cristina Scabbia.
- Hän on yksi harvoista rockmusiikin pätevistä naislaulajista. Niitä on muuten todella vähän, mikä oli yllätys meillekin.
- Cristina lähti kuitenkin mielellään mukaan, vaikka emme toisiamme vielä siinä vaiheessa tunteneetkaan. Kaikki tuntuvat kokevan, että on kunnia päästä laulamaan Apocalyptican levylle. Se tuntuu meistä hassulta, Toppinen hymähtää.
Sibeliuskin soitteli, mutta elää yhä
Jean Sibeliuksen kuolemasta tuli juuri kuluneeksi 50 vuotta. Sibelius-akatemian kasvatti Eicca Toppinen osaa arvostaa mestaria.
- Sibelius on eräs lempisäveltäjistäni klassisella puolella. Mahtavaa musaa tehnyt mies, jonka merkitys koko Suomelle on valtava, Toppinen ylistää.
- Sibelius onnistui kohottamaan kansallistunnetta merkittävästi. Ja hän kohottaa sitä edelleenkin. Hän on suomalaisuuden lippulaiva, jonka meriiteillä koko kansakunta yhä ratsastaa kansainvälisillä markkinoilla, Toppinen jatkaa.
Eicca Toppisen mietteistä voisi päätellä, että hänen mielestään Sibeliuksen vaikutus suomalaisen rockin kehitykselle on ollut negatiivinen.
- Sibeliuksen suuruudella on ollut paljon johdannaisvaikutuksia. Eräs niistä oli klassisen musiikin koulutuksen kehittäminen. Kunpa joku päivä saataisiin samaa asennetta rytmimusiikinkin puolelle, Toppinen toivoo.
Jos vertaa Suomea ja Ruotsia, niin Toppinen näyttäisi olevan aivan oikeassa. Popmusiikissa Suomi on yhä valovuoden poikineen naapuriaan jäljessä, mutta klassisen puolella...
- Suomi on ollut Pohjoismaista ykkönen jo pitkään, Toppinen täryttää. - Mutta nythän meitä on Suomessa rockpuolellakin kourallinen myös ulkomailla menestyviä artisteja. Sen myötä poliitikotkin tuntuvat heränneen huomaamaan, että tässähän voi olla jotain ideaakin.
- Jos Suomessa luodaan bändeille toimintaedellytyksiä ja saadaan sitä mukaa musiikkivienti rullaamaan aiempaa paremmin, niin kyllä täältä löytyy muitakin lippulaivoja kuin Sibelius, Eicca Toppinen olettaa.