Viimeisimmässä Kemin kaupunginvaltuustossa maailmankirjat näyttivät menneen sekaisin. Lumilinnan vastustajien ykköskellokkaalta Risto Myyryltä kuultiin puheenvuoro, joka sai Didipoliksen toimitusjohtajan Kimmo Heikan ja Kemin matkailun toimitusjohtajan Tani Järvisen taputtamaan spontaanisti kädet punaisina valtuustosalin lehtereillä.
Vuosia turuilla ja toreilla, päätöksenteon pyhätössä ja yleisönosastoilla linnarahoja kritisoinut demari totesi kaikkien hämmästykseksi kannattavansa lumilinnaa, jos YIT:n hyvinvointikeskuksesta tulee totta. YIT:n aluejohtaja Juhani Ylitolonen oli juuri esitellyt valtuustolle kaupungin matkailumäärät kolminkertaistavaa turistirysää.
Päättäjät hyrisivät hiljaa, hieroivat käsiään ja antoivat kilpaa kannatuksensa Ylitolosen laskelmille. Vain urheilukentän jääminen massiivisen paketin alle herätti kysymyksiä. Yrityksen sisääntulolla on taustansa kaupungin talvimatkailussa, lumilinnan ja jäänmurtaja Sammon rakentamassa perustassa.
"Tähän asti linnalla ei ole ollut minusta mitään näkyvyyttä. Mutta jos se on poikinut YIT:n hankkeen, niin silloin voidaan jollain tapaa hyväksyä kaupungin lumilinnaan panemat sijoitukset. Ja jos lumilinna on ehtona tuollaisen hankkeen toteutumiselle, olisi järjetöntä ruveta sitä estämään", Myyry perustelee.
Hän on laskeskellut, että kaupunki on pannut vuosien varrella kaikkiaan seitsemän miljoonaa euroa linnan rakentamiseen. Se paljon köyhän kaupungin kassasta, mutta lopulta vähän, kun sitä vertaa YIT:n 120 miljoonan pakettiin ja satoihin työpaikkoihin. Mutta vieläkään hän ei usko selvityksiä, joiden mukaan linna on poikinut enemmän euroja kuin niitä on linnan rakentamiseen pukattu.
Lumilinnan vastustajien rivit ovat vuosi vuodelta tiivistyneet, ja tulevan sesongin jälkeen päättyvä kolmivuotissopimus hyväksyttiin vain kahden äänen enemmistöllä. Päätös oli enemmän kuin hilkulla. Myyry oli jo varma, että linna menee nurin, mutta "kaksi kaveria lipesi vastustajien rintamasta".
Nyt näyttää siltä, että marraskuussa käsittelyyn tulossa oleva uusi, todennäköisesti myös kolmivuotinen sopimus on menossa viheltäen läpi. "Kun tavoittelemme tällaista megaluokan hanketta, ei olisi mitään logiikkaa eikä edes mahdollista, että samanaikaisesti iso porukka vastustaisi lumilinnaa", kaupunginjohtaja Ossi Repo sanoo.
Kemi panee tällä hetkellä 267 000 euroa vuodessa lumilinnan rakentamiseen. Tuleva avustustarve pienenee Järvisen mukaan selkeästi, sillä rakentamiskuluista on pystytty niistämään. Lumilinnayhtiön toimintakin menee yhä tehokkaampaan suuntaan.
Mutta sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Myyry ei ole kääntänyt takkiaan ilman ehtoja. Hän sanoo olevansa lumilinnan vastustaja siihen asti, kunnes lapio on lyöty maahan tai nimet ovat papereissa. Tässä välissä on kuitenkin lumilinnan avustamisesta päätettävä valtuustossa, ja ylimenoajaksi olisi Myyryn mielestä keksittävä toinen rahoitustapa.
Tällä hetkellä kaupungin avustus menee käyttömenoista, eikä Myyry ottaisi niitä enää sieltä, sillä erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella pinna on venytetty jo nyt äärimmäisen kireälle. Hän esittää lainan ottamista avustukseen, se kun olisi pois sen hetken käyttömenoista. "Toki lainakin on maksettava takaisin", Myyry myöntää. Samaa korostaa myös Repo, joka tosin on valmis pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. "Rahoitusmallia on katsottava luovasti. Kaikki hyvät ideat otetaan vastaan."