Wisconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa aloitettiin parikymmentä vuotta sitten pioneeritutkimus, jonka tulokset osoittavat kiistattomasti, että kalorirajoituksella elävät reesusapinat pysyvät vetreinä, notkeina ja nuorennäköisinä.
Vertailuryhmässä on joukko samanikäisiä apinoita, jotka saavat syödä niin paljon kuin napaan mahtuu. Vertailuryhmän raihnaiset apinat kärsivät nivelrikoista ja muista rappeutumissairauksista ja niiden iho on ryppyinen.
Tutkimus jatkuu vuoteen 2011 saakka. Yhdysvaltain kansallinen terveysinstituutti myönsi hiljattain professori Richard Weindrucin johtamalle ryhmälle kahdeksan miljoonan dollarin jatkorahoituksen.
Rajoitetulla ruokavaliolla elävät tutkimusapinat saavat noin 30 prosenttia vähemmän kaloreita kuin normaalisti, mutta niiden vitamiinien, hivenaineiden ja muiden ravinteiden saanti on turvattu. Kuivamuonan lisäksi ne saavat yhden omenan päivässä.
Ne näyttävät silminnähden elinvoimaisilta, heittelevät voltteja ja pelleilevät ohikulkijoille. Niiden veren insuliini ja kehon lämpötila ovat keskimääräistä matalampia ja niiden ennustetaan elävän pitkään.
Toisissa häkeissä kököttävät vertailuryhmän apinat. Niiden jäsenet ovat kangistuneet ja niillä on aikuistyypin diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää merkittävästi enemmän kuin tutkimusryhmään kuuluvilla. Mässäilevien apinoiden kuolleisuus on selvästi korkeampi kuin tutkimusryhmän kollegoilla.
Samanlaisia tuloksia on Yhdysvalloissa saatu myös muilla koe-eläimillä. Ensimmäiset ihmisiä koskevat tutkimukset julkaistiin aiemmin tänä vuonna.
Dieettiryhmään kuuluvilla koehenkilöillä oli muun muassa parempi sydämen toiminta, paremmat veren rasva-arvot ja parempi verenpaine kuin vertailuryhmässä.
Useat tuhannet amerikkalaiset uskovat kalorirajoituksen hyötyihin niin paljon, että he ovat perustaneet yhdistyksen, jonka jäsenet elävät vapaaehtoisesti jatkuvalla niukalla kalorimäärällä.