Tässä tulee neljä ohjetta, miten käyttäytyä oikeaoppisesti teatterissa. Tuo paikalle oma jakkara, sillä penkkejä on rajoitetusti. Varustaudu sateen varalle. Pukeudu muutenkin oikein, merellä on aina viileämpää kuin maissa. Muista, että esitysten välit ovat kymmeniä kilometrejä.
Hailuodon toinen teatterifestivaali alkaa tänään perjantaina yhtä omaperäisenä tapahtumana kuin viime vuonna.
"Palaute on ollut erinomaisen hyvää. Tapahtuma oli odotusten mukainen. Jotain tämän tyyppistä on kaivattu Oulun lähiympäristöön", sanoo festivaalin taiteelliseen johtoon kuuluva läänintaiteilija Jouni Rissanen.
Jakkaroiden vähäisyys tai niskaan osuva sadekuuro eivät katsojia ole haitanneet. Eräs asia on pitänyt korjata verrattuna edelliskesään.
"Ainut miinus saatiin siitä, että festivaaliyleisölle ei löytynyt ruokailupaikkaa Hailuodon keskustasta esitysten väleissä. Tänä vuonna tilanne on parempi, vaikka nämä palvelut eivät olekaan festivaalin järjestäjien vastuulla."
Upean jäljen jäljillä
Hailuodon tapahtuman tekee erilaiseksi näkökulma. Se on suunnattu taaksepäin. Luodossa teatteria tehdään viime ja toissavuosituhannen kirjailijaparhaimmiston teksteihin.
Sellaiset suomalaisnimet kuin Aleksis Kivi, Maiju Lassila, Teuvo Pakkala, Volter Kilpi ja Pentti Haanpää nousevat näkyville.
"Heidän kirjallinen jälki on upeaa ja edelleen monin paikoin ammentamatta teatterin kentillä", Rissanen kertoo ja ottaa esimerkiksi kairanmaan kirjailijan Haanpään.
"Haanpää kirjoitti yli 300 novellia, joista jokainen sopisi teatteriesitykseksi. Niissä on aina läsnä jokin isompi filosofinen vääntö ja arkiset, yksinkertaiset pienet asiat."
Rissanen huomauttaa, että sisällössä korostuu tänä vuonna kuolema, sen tuntemattomuus ja vääjäämättömyys sekä ihmisen pienuus isompien voimien äärellä.
"Kun Hailuodossa ollaan, niin ekologisuus ja luonto näkyvät myös. Ne tulevat olemaan aina festivaalillamme mukana."
Henki syntymässä
Kiinnostavan ohjelmiston ohella festivaali tarvitsee kättä pidempää: oikeanlaista tunnelmaa, joka tarttuu sekä esiintyjiin että katsojiin.
Kuhmon kamarimusiikissa vallitsee maailmankuulu Kuhmon henki, joka saa musiikin ystävät palaamaan korpikaupunkiin vuosi toisensa jälkeen. Rissanen sanoo havainneensa, että Hailuotoon on kehittymässä myös oma, ainutlaatuinen henkensä.
"Kyllä sellaista on ilmassa ja sehän on tällaisen pienen festivaalin etu. Tekijäpuolella talkoot sujuvat ja hommat rullaavat mukavasti viikonloppua kohti."
Pölyä ja unohdusta
Hailuodon henkeen sopivat pölyttyneet, vähän jo unohdetut mutta puhuttelevat teokset. Rissanen korostaa, että festivaalille valittavissa esityksissä on tärkeää, kuinka ne annostellaan yleisölle. Mieluummin lyhyttä ja ytimekästä kuin pitkää ja piimäistä.
"Yleisön ei tarvitse täyttää mitään ennakko-odotuksia. Festivaalille voi tulla ilman valmistautumista."