Saranoiden kulumista ei pelätä Perhetukikeskus Apilassa, vaikka ovi käy tiuhaan. Apila haluaa tarjota ensiapua moniin elämäntilanteisiin.
Kynnys ei ole korkealla. Apilassa ajatellaan, että kenelle tahansa saattaa tulla jossakin elämäntilanteessa pulma, johon tarvitaan tukea ja apua.
Sosiaalikeskuksen tuntumassa, mutta sopivasti epävirallisesti ja itsellisesti tavallisessa omakotitalossa sijaitsevassa Apilassa ratkotaan muun muassa koulunkäyntiongelmia. Sitä tehdään puolueettomalla maaperällä ja kodikkaasti vaikka saunan lauteilla, jos niin halutaan. Löylyn rentouttamana ja saunapuhtaalla iholla keskustelukin sujuu ilman turhia kiihtymisiä.
Ihminen kohtaa ihmisen
Ylivieskan kaupungin omistaman perhetukikeskuksen palvelut ovat kaikilla avoimia. Keskuksen ohjaaja Kaija Leppälä painottaa, että keskuksessa ihminen voi kohdata toisen ihmisen.
"Asetelmaa, jossa vastakkain olisi ammattilainen ja asiakas, vältetään. Yhdessä mietitään, millainen apu on tarpeen, tuetaan ja rohkaistaan hakemaan tarvittaessa apua."
Viitisen vuotta toiminut Apila on antanut mallia virallisille perhepalvelukeskuksille, joita parhaillaan muodostetaan Ylivieskan ja Raahen seutukunnissa. Perhetukikeskuksista on määrä saada tai hakea kattavasti tukea erilaisiin tilanteisiin.
Seutukuntien yhteisessä hankkeessa perhepalveluohjaajat jatkavat siitä, mihin edellisessä hankkeessa jäätiin. Ylivieskassa perhepalveluohjaaja työskentelee neuvolassa, jossa perheitä luontaisesti kohdataan.
"Vanhoja ei pengota, vaan katsotaan eteenpäin", kuvailee Kaija Leppälä. Apilan toiminta ei ole sidottu virka-aikaan. Toimintaa on aamusta iltaan, ja soittaa voi milloin vain.
Apila on kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoitopaikka. He voivat saada hoitoa Apilassa myös viikonlopun yli. Myös kehitysvammaisten vanhemmat käyttävät Apilaa kokoontumispaikkanaan.
Perheväkivaltaa kohdanneille tai parisuhdeongelmia poteville Apila on ensietappi, josta rohkaistaan menemään perheasiain neuvottelukeskukseen ja saatetaan lähteä sinne mukaankin.
Muistiparkki aloitti toimintansa menneenä syksynä. Se on tarkoitettu muistihäiriöisille ja heidän omaishoitajilleen. Kerran viikossa hoitaja voi tuoda Apilaan hoidettavansa, jotta voi asioida tai hengähtää hetken.
Muistiparkkia vetää sairaanhoitaja, joka on lainassa Palvelukeskus Sipilän dementiayksiköstä. Apuna on opiskelijoita, ja lisäksi on käytettävissä vapaaehtoistyöntekijöitä.
Apilassa kokoontuu naisten ryhmiä ja äitipiirejä. Lapsille, jotka eivät ole mahtuneet lasten päivähoitoon, pidetään virikekerhoa. Avoimeen päiväkotiin voivat tulla vanhemmat lapsineen.
Sijaiskodissa olevat lapset tapaavat Apilassa biologisia vanhempiaan. Tapaaminen voidaan järjestää ilman valvontaa tai valvotusti. Koska vastaavaa tilaa ei ole muulla, Apilaa käyttävät mielellään myös lähipaikkakuntien asukkaat vastaaviin tarpeisiin.