Suomen ruokavarmuus kriisiaikana olisi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mielestä tuplattava nykyisestään. Anttila ilmaisi huolestuneisuutensa kansallista ruokastrategiaa valmistelevassa seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
"Ruuan huoltovarmuus pitäisi Suomessa olla turvattu ei vuodeksi vaan kahdeksi", Anttila sanoo.
Merkkejä toimivan ruokaketjun ongelmista on Anttilan mukaan jo meillä Suomessa nähty.
"Viljelijöiden tuotannon kannattavuuden heikentyminen on ensimmäinen oire elintarviketalouden tulevista ongelmista. Ennusteiden mukaan tämä vuosi on kannattavuudeltaan heikoin kolmeen vuosikymmeneen, maatalouden ennustetaan alenevan 40 prosenttia", Anttila maalailee uhkakuvia seinälle.
Viime aikoina Suomen metsätaloudessa on koettu synkkiä hetkiä, pankkikriisi heiluttaa jo koko maailmaa. Epävarmuus ruuan riittävyydestä kasvaa. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta.
"Metsäteollisuudelle ryhdyttiin laatimaan selviytymisstrategiaa, kun kriisi oli jo syntynyt. Siksi juuri nyt on oikea hetki käynnistää vuoteen 2020 ulottuva ruokastrategia, jonka avulla pystymme turvaamaan elintarviketuotantomme muuttuvissa olosuhteissa", Anttila sanoo.
Omavaraisuus
taattava
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kansallisen ruokastrategian laatimista vauhditti viime keväänä koettu maailmanlaajuinen huoli ruuasta, sen saatavuudesta ja hinnannoususta, joka koettiin myös meillä Suomessa.
"Suomalainen maatalous on yhä tiiviimmin kytköksissä siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Kansainvälinen kehitys heijastuu meille sekä myönteisesti että kielteisesti", Vanhanen muistuttaa.
Strategian laatiminen tähtää siihen, että vuonna 2020 Suomessa olisi mahdollisimman hyvä ruokaturvallisuuden taso sekä riittävä omavaraisuus. Elintarvikealan ja maatalouden menestyminen Suomessa edellyttää koko ketjun kattavaa yhteistyötä, pellolta ruokapöytää, Anttila ja Vanhanen tähdentävät.
"Ilman omaa maataloutta ja sen luomaa raaka-ainepohjaa, meillä ei ole omaa elintarviketeollisuutta", Vanhanen linjaa, eikä näe vaihtoehtona toimintaa täysin ulkomaisen raaka-aineen varassa nyt, kun kuljetuskustannuksetkin ovat nousseet.
Samaa mieltä on myös Anttila, joka muistuttaa kuluttajan tärkeästä asemasta ruokaketjussa. "Ilman suomalaisten kuluttajien luottamusta, meillä ei ole omaa elintarviketuotantoa."
Suomi on osa Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä, mutta strategiaa suunniteltaessa on Vanhasen mukaan pohdittava asioita myös kansallisen edun näkökulmasta.
"Lopulta jokaisella valtiolla on vastuu kansalaistensa ruokaturvasta."
Huippuosaamiskeskus vireille
Ruokastrategiasta ei ole juuri mitään mustaa valkoisella, konkreettisia ehdotuksia vielä vähemmän, euroista puhumattakaan.
Suomessa on jo tehty päätös metsäsektorin osaamiskeskuksesta, joka liittyy Sitran ajatukseen eri alojen huippukeskuksista.
Samanlaista yritettiin perustaa elintarvikesektorille, mutta ehdotus kaatui teollisuuden riittämättömään kiinnostukseen ja panostukseen. Nyt olisi Anttilan mielestä aika yrittää uudelleen.
"Suomeen olisi luotava elintarviketalouden huippuosaamiskeskus kehityksen veturiksi. Se mahdollistaisi sen, että Suomi olisi kehityksen kärjessä teknologisessa mielessä. Tehdään uusi yritys, kun edellinen ei onnistunut", Anttila toivoo.