Vaivautuneisuus oli käsinkosketeltavaa, kun Ruotsin maatalousministeri Eskil Erlandsson yritti selittää parhaiten päin kannanottojaan Etelä-Suomen maatalouden tukemisesta.
"Sirkka-Liisa on sanonut, että en saa kommentoida asiaa", puolustautui Erlandsson suomalaistoimittajille. Sirkka-Liisa on tietysti hänen suomalainen kollegansa Sirkka-Liisa Anttila. Ministeri lukeutuvat maansa keskustapuolueisiin.
Erlandssonin kanta Etelä-Suomen viljelijöiden saamaan 141-tukeen ei ole kuitenkaan muuttunut. Hänen mielestään se on siirtymäkauden tuki, joka pitäisi lopettaa.
Erlandssonin mielestä tuki on vääristänyt kilpailua ja tuonut Ruotsin markkinoille halpoja suomalaisia kananmunia ja muita elintarvikkeita.
"Mutta kysymys on - ja siinä olemme olleet selväsanaisia koko ajan - että tämä on Suomen ja EU-komission välinen asia", Erlandsson korostaa.
Tämä ei ole estänyt Erlandssonia kirjelmöimästä asiasta EU:n komissiolle. "Olen kertonut komissiolle, mitä mieltä asiasta olen", Erlandsson tunnustaa.
Silavaa pöytään
ilman tukiaisia
Ruotsalaisministeri ei myöskään suostu kommentoimaan lukuja, joiden mukaan elintarvikkeita tuodaan Ruotsista Suomeen 300 miljoonan euron edestä. Päinvastaiseen suuntaan tavaraa kulkee vain puolet tästä. "En tunne noita lukuja", Erlandsson sanoo.
Ljungbyn kaupungin lähellä Etelä-Ruotsissa tilaa pitänyt Erlandsson huomauttaa, että Ruotsissa on paljon elintarviketuottajia, jotka eivät saa minkäänlaista valtion tukea. Sianliha ja broilerit päätyvät kauppojen kylmäaltaisiin ilman valtion tukikruunuja, Erlandsson kehuu.
"Markkinoiden on tapana pitää huoli siitä, että elintarvikkeet tuotetaan sillä tavoin, että tasapaino saavutetaan", Erlandsson pyörittelee. Hän tunnustautuu vapaan markkinatalouden vankkumattomaksi kannattajaksi.
Erlandsson myöntää, ettei Ruotsin maatalouskaan pyöri ilman tukiaisia. On tietyille tuotteille hintatukea, on viljelytukea, ympäristötukea, kuljetustukea. "Mutta perustuotanto on kyettävä hoitamaan ilman tukea", Erlandsson lisää.
Naapurimaat näyttävät olevan vahvasti eri linjoilla myös puun käytössä. Suomessa suhtaudutaan verraten kielteisesti puun käyttöön energiantuotannossa. Vain kannot, oksat ja latvukset voi ongelmitta heittää tulipesään, runkotavara halutaan säästää paperinvalmistukseen ja sahateollisuuteen.
Eskil Erlandsson ei suhtaudu asiaan näin mustavalkoisesti. Hän sanoo, että puun käyttö lämmön ja sähkön tuotantoon on järkevää, jos esimerkiksi energialaitos on lähellä ja saha kaukana.
"Markkinat päättävät, käytetäänkö puu sahoilla, sellun keittoon vai polttoaineeksi. Me emme aio säädellä sitä lakisääteisesti", Erlandsson lupaa.
Pari viikkoa sitten Erlandsson johti ruotsalaisdelegaation Pohjoismaiden investointipankin metsäpäiville Suomeen. Suomalaisia kuunneltuaan ruotsalaisvieraat olivat kokeneet olleensa "väärät ihmiset väärässä paikassa".
Kaikesta ei sentään olla eri mieltä. Myös Ruotsi ajaa turpeelle uudistuvan energialähteen asemaa. Nyt EU luokittelee turpeen uusiutumattomaksi, mistä aiheutuu ongelmia varsinkin Suomelle. Ruotsissa turpeen käyttö energiantuotantoon on vielä alkutekijöissään.