Tukineuvotteluihin valmistautuva maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on luottavainen. Hän ei usko, että Euroopan unioni tietoisesti raunioittaisi jonkin jäsenmaansa alueen maatalouden.
Etelä-Suomen kansallinen tuki on katkolla vuodenvaihteessa, ja lupa sen jatkamiseen on saatava komissiolta. Anttila pitää sinänsä perusteltuna tuottajajärjestö MTK:n vaatimusta tuen jatkamisesta vuoteen 2014 saakka. -- Se mitä Suomi viime kädessä tavoittelee lyödään lukkoon lähiaikoina, hän sanoo STT:n haastattelussa. Maa- ja metsätalousministeriö neuvottelee tavoitteista MTK:n kanssa.
Anttila ei ryhdy ennakoimaan, minkä pituista jatkokautta tavoitellaan, eikä myöskään sitä, mitä neuvotteluissa pitää vähintään saavuttaa. Ensimmäinen tapaaminen maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin kanssa on Anttilan mukaan sovittu toukokuun alkuun. Maatalouskomissaari on hänelle ennestään tuttu. Viimeksi Anttila tapasi komissaarin Seinäjoella viime kesänä.
"Kaikki kansallisen tuen muodot tarpeen"
Anttila pitää välttämättömänä, että kansallinen tuki perustuu edelleen Etelä-Suomen A- ja B-tukeen ja pohjoiseen C-tukeen. -- En suostu edes ajattelemaan sellaista vastakkainasettelua, se ei hyödytä ketään, Anttila vastaa kysymykseen pohjoisen tuen mahdollisesta uusjaosta.
Valtaosa Suomesta on pohjoisen tuen piirissä. Se on liittymissopimuksen mukaan pitkäaikaista, kun taas eteläisten osien tuki luokiteltiin siirtymäkauden tueksi, jota 141-artiklan mukaan maksetaan "jos liittymisestä aiheutuu vakavia vaikeuksia".
Byrokratian purku- mahdollisuudet selville
Anttila lupaa tarttua hallitusohjelmaankin kirjattuun ongelmaan, viljelijöitä riepovaan tukibyrokratiaan. Hän sanoo perustavansa vähintään toimikunnan, mutta ei sulje pois selvityshenkilönkään asettamista byrokratiaa karsimaan. Ongelma johtuu hänen mukaansa muun muassa siitä, että kaikki tukijärjestelmät -- tilatuki, epäsuotuisten alueiden LFA-tuki ja ympäristötuki -- ovat uudistuneet päättyneellä vaalikaudella. -- Tavoitteena on oltava se, että jos tilan toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia, siitä riittää ilmoitus. Mahdollisista muutoksista pitäisi raportoida erikseen, Anttila kaavailee.
Anttila aikoo myös kiirehtiä perintö- ja lahjaveron poistoa koskevaa lainvalmistelua, jos ilmenee, että sukupolvenvaihdokset pysähtyvät ennen lain voimaan tuloa. Hän arvelee, että asiasta keskustellaan myös hallituksessa. -- Ymmärrän hyvin sen, että tiedossa oleva veroetu ohjaa ihmisten käyttäytymistä.
"Ei vain tehotiloja"
Ministerin mielestä maaseudulla tarvitaan eri kokoisia tiloja. Sellaisia, joissa viljelyn lisäksi käydään ulkopuolella töissä ja tiloja, joilla on pienyritystoimintaa. Kolmas tyyppi on tehokasta maataloustuotantoa harjoittavat tilat, jotka antavat koko perheelle toimeentulon. Anttilan mielestä maatilojen kirjon vuoksi ei voida määritellä kipurajaa, jonka alle Suomen tilaluku ei saisi mennä. Suomessa voidaan hänen mukaansa tuottaa monen tyyppisillä tiloilla omavaraisuuteen tarvittava määrä maitoa, lihaa ja muita elintarvikkeita.
-- En vastusta tilakoon suurentamista, mutta en usko, että sen avulla pystyttäisiin yksin ratkaisemaan luonnonolosuhteisiin ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmamme. Pelkällä suuruuden ekonomialla ei olosuhteitamme muuteta keskieurooppalaisiksi, Anttila sanoo.