Antti Rinne: Maa­ta­lou­den oltava bis­nes­tä - SDP vaatii yri­tys­tuis­ta par­la­men­taa­ris­ta val­mis­te­lua

Suurin oppositiopuolue SDP vaatii, että yritystukien tulevaisuudesta päätetään parlamentaarisessa työryhmässä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että toimivat markkinat eivät tarvitse yritystukia.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että toimivat markkinat eivät tarvitse yritystukia.

Suurin oppositiopuolue SDP vaatii, että yritystukien tulevaisuudesta päätetään parlamentaarisessa työryhmässä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista.

- Olisi järkevää pistää pystyyn parlamentaarinen yritystukiryhmä, joka miettisi yritystukien painotukset ilman, että tehdään nopeita liikkeitä, jotka vaarantavat vientiteollisuuden kilpailukykyä. Mietittäisiin pohjamutia myöten, mikä on järkevää, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esittää Lännen Median haastattelussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi toukokuun alussa virkamiesten tekemän selvityksen yritystuista. Selvityksessä mukana olevien yritystukien kokonaismäärä on noin neljä miljardia euroa vuonna 2017. Suorien tukien määrä on 1,1 miljardia ja verotukien 2,9 miljardia euroa.

Rinteen mielestä yritystukia ei pidä muuttaa hätiköidysti, minkä takia SDP esittää parlamentaarista valmistelua.

- Kun katson temmin virkamiesselvityksen kokonaisuutta, siellä on paljon yritystukia, jotka tosiasiassa vaikuttavat siihen, miten saamme vientiämme vetämään. Siksi yritystukien painotuksen muutos täytyy tehdä todella harkiten, Rinne arvioi.

Parlamentaarisen valmistelun kautta SDP olisi valmis sitoutumaan valittuun yritystukilinjaan ja toteuttamaan sitä, jos puolue nousee seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen.

- On olemassa yritystukia, jotka lisäävät staattisuutta eli paikallaan pysymistä. Olisi järkevää tehdä tehottomien tukien karsiminen parlamentaarisesti, jotta yritykset vakuuttuisivat siitä, että kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneita päätöksiin. Se loisi ennakoitavuutta ja varmuutta siitä, millainen on yritysten toimintaympäristön tulevaisuus Suomessa, Rinne perustelee.

Rinne: "Tukijärjestelmä vähän
kuin sammakon kutu"

Rinne kertoo, että SDP olisi valmis karsimaan osan suorista yritystuista ja siirtymään valtion tukipolitiikassa nykyistä enemmän lainoitukseen. Hänen mielestään pitkän aikavälin tavoitteeksi pitää Suomessa ottaa yritystukien määrän karsiminen sekä yritystuki- ja verojärjestelmien yksinkertaistaminen. SDP:n johdossa on valmisteltu puolueelle linjaus, jonka mukaan ”yritystukien tulee jatkossa perustua pääsääntöisesti määräaikaisuuteen sekä yksittäisten yritysten että toimialojen näkökulmasta”.

Toimivat markkinat eivät Rinteen mielestä lähtökohtaisesti tarvitse yritystukia. Nykyistä tukiviidakkoa Rinne pitää sekavana.

- Tukijärjestelmä on vähän kuin sammakon kutu. Kun tuolta ottaa kiinni, se valuu toisesta kädestä pois. Haluamme selkeyttää tukijärjestelmää siten, että yritykset tietävät, millaisia tukia meillä on ja mihin ne on tarkoitettu, Rinne kertoo.

Parlamentaarisen työryhmän käsittelyyn Rinne nostaisi myös maatalouden tuet, jotka eivät olleet temmin selvityksen piirissä.

- Esitämme myös tehostamista ja kannustavuutta maatalouden tukiin. Meillä on vähän sellainen ilmapiiri maatalouden tuissa, että pidetään yllä olemassa olevaa kokonaisuutta, kun meidän mielestämme maatalous on yritystoimintaa siinä missä muukin yritystoiminta, Rinne korostaa.

SDP: Tuet heikentäneet
maatalouden kilpailukykyä

SDP:n tekemän arvion mukaan Suomi tukee maataloutta Euroopassa ylivoimaisesti eniten suhteessa maataloustuotannon luomaan arvonlisään.

- Suomessa maksetaan jokaista maataloudessa tuotettua euroa kohti tukea lähes kaksi euroa. Suomen tukitasot ovat näin arvioituina yli kaksinkertaiset suhteessa seuraavaksi eniten tukia maksaviin maihin, Latviaan ja Slovakiaan. Suhteessa EU28-maiden keskiarvoon Suomessa tuetaan maataloutta lähes kuusinkertaisesti, Rinne esittelee sdp:n tekemää vertailua.

Suomi poikkeaa muusta Euroopasta siinä, että kansallisten maataloustukien merkitys on edelleen erittäin suuri maatalousyrittäjien tulonmuodostuksessa.

- Suomalainen tukipolitiikka on pitkittänyt alan rakennemurrosta ja pitänyt alan kilpailukyvyn heikkona suhteessa kilpailijamaihimme. Suomalainen maatalous on ollut hidas erikoistumaan, kasvattamaan tehokkuuttaan ja hyödyntämään uusia innovaatioita. Tukipolitiikalla on ollut suuri vaikutus maataloussektorin staattisuuteen. Myös maatalouden tukieuroilta pitää odottaa vastinetta, Rinne arvioi.

"Maataloudesta tulisi
aitoa bisnestä"

SDP:n mielestä viljelijöitä tulee palkita tuotannon tehokkuuden kasvattamisesta ja uusien tuotantoteknologioiden käyttöönotosta. Puolue luopuisi niistä maataloustuista, joilla ei ole kytköstä tuotannon tehokkuuteen.

- Tuottavuus, uudet innovaatiot ja jalostusarvo lähtisivät nousemaan sillä tavalla, että maataloudesta tulisi entistä enemmän aitoa bisnestä. Tällä en halua sanoa, etteivätkö viljelijämme tuottaisi hyvää ruokaa tai että heitä ei tuettaisi myös tulevaisuudessa. Suunnan pitää olla sellainen, että maataloutta ei nähdä pelkästään toimeentulon lähteenä vaan entistä enemmän kehittyvänä yritystoimintana, Rinne painottaa Lännen Medialle.

SDP vaatii maatalouden tukien hallintoon lisää avoimuutta.

- Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) toimintaa tulee muuttaa avoimemmaksi niin, että rahaston toimintaperiaatteet ja suuntaviivat ovat eduskunnan arvioitavissa valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä vastaavasti kuin valtion asuntorahaston kohdalla, Rinne esittelee puolueen linjausta.

SDP:n 7 teesiä yritystukien uudistamiseen Rinteen esittämässä parlamentaarisessa työryhmässä:

1) Siirretään painopistettä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin

2) Kannustetaan uusia yrittäjiä ja tuetaan pk-sektorin kasvua

3) Tuetaan keskisuurten yritysten kansainvälistymistä

4) Karsitaan tehottomia tukia ja siirretään painopistettä asteittain suorista tuista lainoihin

5) Selkeytetään tukijärjestelmää ja tukien hakemista

6) Tehostetaan ja luodaan kannustavuutta maatalouden tukijärjestelmiin

7) Karsitaan energiapolitiikan päällekkäisiä ohjauskeinoja.