Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut kahdelle käräjätuomarille moitteet salailusta. Molemmista tapauksista oli kannellut oikeustoimittajien yhdistys.
Ensimmäinen kanteluista koski Lahden käräjäoikeudessa tammikuussa 2000 käsiteltyä moottoripyöräjengiläisten pahoinpitelyjuttua. Istunnon tauolla Cannonball-miehet hyökkäsivät läheiseen pizzeriaan ja ampuivat siellä kaksi Bandidos-jengiläistä ja yhden Black Rhinos -jengin jäsenen.
Kolmoismurhan takia pahoinpitelyjutun käsittelyä päätettiin jatkaa Lahden poliisilaitoksen tiloissa. Turvatoimet olivat tiukat. Kaikkien saapuneiden henkilöys tarkastettiin, ja lehdistö päästettiin sisään istuntosaliin vasta kun yhtä todistajaa oli jo kuultu.
Jääskeläisen selvityksen mukaan todistajaa ei varsinaisesti ollut tarkoitus kuulla yleisön läsnä olematta, kuten kantelussa epäiltiin, vaan näin kävi siksi, että juttua ei huudettu sisään.
Sisäänhuudon sivuuttaminen ei Jääskeläisen mukaan silti ole "sivuseikka", kuten käräjätuomari vastauksessaan tuntuu arvioivan. Vaikka se on pieni toimi, voi sen puuttuminen tosiasiassa estää oikeudenkäynnin julkisuuden, Jääskeläinen korostaa.
Hän viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaan, jonka mukaan poikkeukselliset olot – kuten istunnon pitäminen muualla kuin tavallisessa istuntopaikassa – edellyttävät tuomioistuimelta erityisiä toimia julkisuuden varmistamiseksi.
Jääskeläinen pitää tuomarin huolta istunnon turvallisuudesta sinänsä ymmärrettävänä. Tämän olisi kuitenkin pitänyt huolehtia myös siitä, että yleisöllä ja medialla on pääsy istuntopaikkaan.
Jääskeläinen arvostelee lisäksi oikeusministeriötä, joka on laiminlyönyt käräjäoikeuksien fyysisen turvallisuuden. Lahden käräjäoikeuteen on lupailtu metallinpaljastimia jo pitkään, mutta niitä ei ole saatu vieläkään.
Toisessa päätöksessään Jääskeläinen ottaa kantaa tuomittujen vahingonkorvausten julkisuuteen salaisessa jutussa. Tampereen käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2000 Iltalehden korvauksiin pörssiyhtiö Elcoteqin pääomistajalle Antti Piipolle ja hänen vaimolleen. Lehti joutui maksamaan yli 13 000 euron korvaukset yksityiselämän loukkaamisesta.
Oikeudenkäyntiaineisto määrättiin salaiseksi 20 vuodeksi sovellettuja lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuun ottamatta. Tuomiolauselma sisälsi vain rikosnimikkeen, tekoajan ja lainkohdat. Korvaukset kirjattiin tuomiolauselman sijaan tuomion perusteluihin, jolloin korvaussumma jäi salaiseksi.
Jääskeläinen pitää menettelyä virheellisenä ja ongelmallisena asianosaisten oikeusturvan kannalta, koska tuomion koko lopputuloksen tulisi ilmetä tuomiolauselmasta. Nykyään onkin Jääskeläisen mukaan vakiintumassa tulkinta, että myös yksityisoikeudelliset korvaukset ovat tuomiolauselman osana aina julkisia.