Antti Huttu-Hiltunen haluaa modernisoida sairaalatoiminnot uuteen aikaan.
Monien luottamustoimien mies Antti Huttu-Hiltunen ei ole unohtanut maaseudun asioita, vaikka hän ajaa suuren mittakaavan uudistuksia muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan kehittämiseksi.
Kun läheiseltä Nuijamiesten lavalta kantautuvat orkesterin äänet talon terassille, hyppää hän pyörän päälle ja polkaisee paikalle.
– Työasiat unehtuvat, kun pääsen vaimon kanssa lavatansseihin.
Ylikiimingissä sijaitseva kotitila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1626 lähtien. Vaikka karjanpito on lopetettu puolitoista vuotta sitten, tuottavat pellot edelleen säilörehua ja viljaa – metsääkin on omilla mailla.
Kotitaloa ympäröivät pellot nostavat parhaimmillaan uskomattoman tunteen, josta ei saa helpolla tarpeekseen.
– Ohran ja kauran orastamista on mukava katsella, kun kylvöt on saatu tehtyä. Siinä näkee omien kättensä tuloksen. Naapuri kehui käyvänsä katsomassa omien peltojensa orastamista kolmesti päivässä, hän kertoo.
Huttu-Hiltusen mukaan peltoja kannattaakin tarkkailla ja jopa kuunnella usein. Kokemusta voi vahvistaa asettumalla pellon laitaan istumaan kahvimotti kourassa.
Maataloutta ja maaseudun pitämistä asuttuna hän pitää myönteisenä yhteiskunnallisena tekijänä.
– Seuraan Oulun Energian hallituksen jäsenenä ja päättäjän paikalta nyt myös energian ja sähköntuotantoa. Lähienergia tuo elinvoimaa ja työtä maakuntaan.
Viime maanantaina kuokka lyötiin maahan Laanilan biovoimalaitoksella.
Sairaanhoitopiirin asiat ovat sen sijaan vieneet yhä enemmän aikaa 30 vuotta maidon- ja lihantuottajana toimineelta Huttu-Hiltuselta. Tänä vuonna hän aloitti toisen vaalikautensa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana.
– Tavoitteena meillä on tehdä OYSista maailman älykkäin sairaala. Yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoito on oikea kruununjalokivi, jota kannattaa vaalia ja hioa.
Tahtotila Oulaskankaan sairaalan synnytysten jatkamiselle on myös vahva.
Jotta uudistaminen nopeutuisi, suunnitelmia on päivitetty totaalisesti ja kiivaasti. Sen sijaan valtion tutkimusrahoituksen jatkuvuus askarruttaa mieltä.
– Vuonna 2010 tutkimukseen annettiin 50 miljoonaa, mutta 2016 summa putosi 15 miljoonaan. Viime vuosina rahoitusta on nostettu 20 miljoonaan euroon.
Rahasummat voivat tuntua suurilta, mutta niin ovat panosten ja kliinisen tutkimuksen vaikutuksetkin. Suora syy-yhteys osoittaa sekä hoitokäytäntöihin että kansantalouteen.
– Olemme toimenpiteitä kehittämällä saaneet jo miljoonien säästöjä aikaiseksi, minkä lisäksi terveysteknologia on kovassa nousussa. Sen liikevaihto Suomessa on jo 2,5 miljardia ja siitä 90 prosenttia koostuu viennistä.
Oulun seudun osuus kansallisesta liikevaihdosta on noin 260–265 miljoonaa euroa.
Antti Huttu-Hiltunen
Syntynyt 21. kesäkuuta 1958 Ylikiimingissä.
Kirjoitti ylioppilaaksi Kiimingin lukiosta vuonna 1978. Valmistui kasvatustieteiden maisteriksi 1987 Oulun yliopistosta.
Työskennellyt vuodesta 1985 maanviljelijänä ja vuodesta 1988 luokanopettajana.
Toiminut rehtorina sekä apulaisjohtajana Ylikiimingin koulussa ja jäsenenä monissa luottamustoimissa, kuten Oulun kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, maakuntavaltuustossa- ja hallituksessa (kesk.).
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja.
